18.11.2016

Piilevä hammastulehdus voi altistaa sydänsairauksille

Hampaan juurenkärjen tulehdus eli apikaaliparodontiitti on elimistön puolustusreaktio hammasytimen mikrobi-infektiolle. Tulehdus on hyvin yleinen: jopa neljänneksellä suomalaisista aikuisista on hampaissaan vähintään yksi sellainen. Usein tulehdus on piilevänä ja havaitaan sattumalta röntgenkuvista.

Juurenkärjen tulehdus johtuu tavallisesti karieksesta eli hampaiden reikiintymisestä. Kariesta syntyy, jos hampaan pinnalle muodostuva plakki saa kehittyä tarpeeksi kauan, jolloin happoa tuottavat bakteerit alkavat liuottaa hampaan kovakudosta. Infektion edetessä riittävän pitkälle hammasydin tulehtuu ja menee kuolioon.

Ongelmahammas voi aiheuttaa paikallista jomottelua, puruarkuutta tai muodostaa paiseen, mutta on useimmiten täysin oireeton. Koska kuoliohampaassa ei ole verenkiertoa, ei infektiota voida hoitaa antibiooteilla. Hoitovaihtoehdot ovat hampaan juurihoito tai poisto.

Suun tulehdukset ja sepelvaltimotauti

Nykyään tiedetään yhä enemmän suun tulehduksien yhteyksistä moniin kroonisiin yleissairauksiin. Tässä asiayhteydessä eniten on tutkittu marginaalista parodontiittia, joka on hampaita ympäröivien kudosten tulehduksellinen sairaus. Kroonista parodontiittia edeltää aina ientulehdus, gingiviitti. Ientulehdus voi hoitamattomana johtaa aggressiiviseen isännän puolustusreaktioon, joka lopulta hajottaa hampaan kiinnityskudosta muodostaen syventyneen ientaskun. Hampaan pinnalle kertynyt hammaskivi toimii kiinnitysalustana bakteereille ja nopeuttaa taudin etenemistä. Krooninen parodontiitti vaikuttaa koko kehoon, koska verenkiertoon pääsee bakteereita ja se lisää elimistön matala-asteista tulehdusta. Nykyään sitä pidetäänkin sepelvaltimotaudin ja tyypin 2 diabeteksen itsenäisenä riskitekijänä. Hampaan juurenkärjen tulehdusta on tässä yhteydessä tutkittu melko vähän, vaikka sen vaikutukset yleisterveyteen ovat hyvin samankaltaiset kun marginaalisella parodontiitilla.

Mitä tutkittiin?

Selvitin väitöskirjatutkimuksessani, ovatko hampaan juurenkärjen tulehdukset yhteydessä sepelvaltimotautiin tai sepelvaltimotautikohtauksiin. Lisäksi selvitimme yhden tavallisen taudinaiheuttajabakteerin, Porphyromonas endodontaliksen, osuutta näiden tautien yhteydessä. Tutkimuksen aineisto koostui 508 suomalaisesta koehenkilöstä (keski-ikä 62 vuotta), jotka kokivat tutkimushetkellä sydänoireita. Sepelvaltimoiden tila tutkittiin varjoainekuvauksella: 36 prosentilla oli vakaa sepelvaltimotauti, 33 prosentilla oli sepelvaltimotautikohtaus ja 31 prosentilla ei ollut merkittävää sepelvaltimotautia. Hampaan juurenkärjen tulehdusmuutokset tutkittiin hampaiston ja leukojen panoraamaröntgenkuvauksella. P. endodontaliksen määrät ientaskunäytteistä tutkittiin DNA-DNA hybridisaatiolla ja sen vasta-ainepitoisuudet seerumissa ELISA- tekniikalla. Tutkimus tehtiin Helsingin yliopiston Suu- ja leukasairauksien osastolla, yhteistyössä Helsingin yliopistollisen keskussairaalan Sydän- ja keuhkokeskuksen kanssa.

Röntgenkuva juurenkärjen tulehdusmuutoksesta

Kuvat Lääkärilehden artikkelista Ketola-Kinnula T, Pussinen P, Seppänen R. Suun infektioiden vaikutus yleisterveyteen. Suom Lääkäril 2015;70:3015 -22. 

Hampaan juurenkärjen tulehdus lisää sepelvaltimotaudin riskiä

Tutkimuksessamme 58 prosentilla tutkittavista todettiin yksi tai useampi juurenkärjen tulehdusmuutos. Tulehdusmuutokset olivat yhteydessä suun P. endodontalis -määriin ja seerumin vasta-ainepitoisuuksiin. Tämä osoittaa, että suun infektioiden immunologinen vaikutus ulottuu myös muualle kehoon.

Havaitsimme hampaan juurenkärjen tulehdusten yhdistyvän kaikista vahvimmin sepelvaltimotautikohtaukseen, kuten sydäninfarktiin. Lisäksi potilaat, joilla oli hoitamattomia, juurihoidon tarpeessa olevia hampaita, sairastuivat sepelvaltimotautikohtaukseen 2,7 kertaa yleisemmin kuin potilaat, joilla ei ollut tällaisia hampaita. Kuoliohampaan juurihoito saattaa siis pienentää sydäntautiriskiä, mutta lisätutkimuksia aiheesta tarvitaan.

Sydän- ja verisuonitaudit aiheuttavat maailmanlaajuisesti yli 30 prosenttia kuolemantapauksista. Niitä voi ennaltaehkäistä esimerkiksi terveellisellä ruokavaliolla, painonhallinnalla, liikunnalla ja tupakoimattomuudella. Sydänterveyttä silmällä pitäen kannattaa myös ennaltaehkäistä ja hoitaa suun tulehdukset, koska ne ovat hyvin yleisiä ja usein oireettomia. Säännölliset hammaslääkärin tekemät tarkastukset ovat tärkeitä.

 

Lähde: Liljestrand JM, Mäntylä P, Paju S, Buhlin K, Kopra KAE, Persson GR, Hernandez M, Nieminen MS, Sinisalo J, Tjäderhane L, Pussinen PJ. Association of Endodontic Lesions with Coronary Artery Disease. J Dent Res 2016.

 

Teksti: HLL, tohtorikoulutettava John Liljestrand, Suu- ja leukasairauksien osasto, Biomedicum



Kirjoitus on osa Terveyden tutkimuksen tutkijakoulun (Suun terveystieteen tohtoriohjelma) ja Suomen Akatemian ”Tieteen popularisointi – näin kerron tutkimuksestani” -kurssin juttusarjaa. Lisätietoja: http://www.helisci.fi/tt/tietystifi/

 

Viimeksi muokattu 12.1.2017

Tietysti.fi on Suomen Akatemian sivusto, joka kertoo yleistajuisesti Akatemian rahoittamasta tutkimuksesta sekä tieteestä ja tutkimuksesta yleensä. Sivuille kootaan muun muassa tutkijahaastatteluita, tieteen yleisötapahtumia, tiedeuutisia ja tutkimuksesta kertovia taustajuttuja.

Seuraa meitä:

Ota yhteyttä

Suomen Akatemian viestintä
terhi.loukiainen@aka.fi

Lisätietoja Suomen Akatemiasta www.aka.fi