13.12.2016

Parempia masennuksen hoitoja tarvitaan – löytyykö ratkaisu Suomesta?

Mitä yhteistä on sähköhoidolla, ketamiinilla ja ilokaasulla? Ne kaikki voivat lievittää masennusta nopeasti, vaikka vielä on epäselvää, miksi näin tapahtuu. ”Jokin aivojen toiminnassa muuttuu niin, että noilla hoidoilla voidaan saada hyviä tuloksia.  Kun tuo ”jokin” paremmin tunnetaan, masennuksen hoitoa voidaan tehostaa ja kehittää entistä turvallisemmaksi ja yksilöllisemmäksi,” pohtii akatemiatutkija Tomi Rantamäki, joka etsii uusia hoitokeinoja vakavaan masennukseen.

Nykyiset masennuslääkkeet vaikuttavat mielialaan pitkällä viiveellä, jos ovat vaikuttaakseen. Parempia hoitoja etsitään nyt aktiivisesti niin sanotuista nukutusaineista. Jotkut niistä lievittävät masennusoireita nopeasti jo hyvin pienillä annoksilla, mutta vaikutuksen syitä ei tarkkaan tunneta. Tutkijoilla on suuria toiveita saada nopeavaikutteisia masennuslääkkeitä terveysmarkkinoille jo aivan lähitulevaisuudessa. Tosin Rantamäki haluaa muistuttaa, että aivot ovat liian mutkikas koneisto pelkän lääkkeen avulla parannettavaksi. Lääke voi kuitenkin auttaa aivoja paranemaan. Pysyvään vaikutukseen tarvitaan aivojen aktiivista osallistumista - jonkinlaista kuntoutusta.

Sähköhoito on mainettaan parempi

Elokuvassa Yksi lensi yli käenpesän esitettiin vaikuttava kohtaus sähköhoidosta, joka asiantuntijoiden mukaan oli pelkkää tarinaa, sellaista sähköhoitoa ei ole koskaan annettu missään. Elokuvan ja muutaman muun tarinan avulla yleiset mielipiteet kääntyivät tätä julmaksi koettua hoitoa vastaan. Yli 70 vuotta sitten keksitty sähköhoito on maineestaan huolimatta edelleen hyvin tehokas vakavan masennuksen hoito. Sitä käytetään etenkin tilanteissa, joissa lääkehoidosta ei ole saatu apua tai kun tarvitaan nopeita tuloksia. Hoidon aikana potilas on lievässä nukutuksessa.

”Käsitykset sähköhoidosta vaihtelevat suuresti. Maineestaan huolimatta sähköhoito on todellista masennuksen tehohoitoa. Emme kuitenkaan tiedä tarkalleen, miten se viime kädessä vaikuttaa,” Rantamäki kuvailee.

Masennuslääkkeet toimivat viiveellä

Ensimmäiset varsinaiset masennuslääkkeet löydettiin vahingossa 1950-luvulla. Myöhemmin niitä markkinoitiin voimakkaasti ja ne lähes syrjäyttivät sähköhoidon.  

Masennuslääkkeiden terapeuttisilla vaikutuksilla on tyypillisesti pitkä viive, ja potilas saattaa joutua odottamaan myönteisiä vaikutuksia jopa viikkokausia. Joskus turhaan. Masennuslääkkeet ovat otollinen aihe monelle väittämälle ja keskustelulle, jossa ei-asiantuntijat pääsevät vauhtiin. Masennuslääkkeitä on muun muassa väitetty pelkäksi huijaukseksi ja lääketehtaiden raha-automaatiksi. Ovatko ne sitä?

”Eivät mielestäni ole. Moni hyötyy niistä. Mitä vakavammasta masennuksesta on kyse, sen paremmin masennuslääkkeet näyttäisivät tehoavan. Ne vaikuttavat kuitenkin hitaasti, ja on totta, että jotkut eivät niistä viime kädessä hyödy lainkaan. Nämä ovat merkittäviä ongelmia, joiden syyt ovat monimutkaisia. Masennuslääkkeistä ajatellaan vähän kuin antibiooteista. Odotetaan, että lääke itsessään parantaa. Mutta vakava masennus on sairaus, jossa ympäristöllä on ratkaiseva merkitys paranemisen kannalta,” kertoo Rantamäki.

Lääkkeet auttavat aivoja paranemaan, mutta muutakin pitää tapahtua ihmisen elämässä. ”Lääkkeet ja terapia toimivat parhaimmillaan yhdessä,” jatkaa Rantamäki.

Masennuksen hoidot vaikuttavat aivojen muovautuvuuteen

Kaikki masennushoidot vaikuttavat tavalla tai toisella aivojen muovautuvuuteen ja tällä ilmiöllä näyttäisi olevan merkitystä myös hoidon onnistumisen kannalta. Nukutusaineena paremmin tunnettu ketamiini vaikuttaa aivojen muovautuvuuteen ja masennusoireisiin erittäin nopeasti, jo päivän sisällä. Tosin osa potilaista ei saa tästäkään hoidosta hyötyä. Ketamiinilla on myös monia ei-toivottuja ominaisuuksia ja sen vaikutukset ovat usein nopeasti palautuvia. ”Työryhmäni tavoitteena on selvittää yhteiset nimittäjät nopeavaikutteisten masennushoitojen taustalta. Jos onnistumme, masennuksen hoito saattaa hyvinkin mullistua. Nykyiset hoidot voidaan optimoida ja hoitoa voidaan personoida. Kehittää hoitoja, joilla on parempi vaste ja nopeampi vaikutus,” sanoo Rantamäki, jonka tutkimusta rahoittaa Suomen Akatemia ja innovaatiokeskus Tekes. ”Nopeavaikutteisetkin masennuslääkkeet ovat kuitenkin myös vain osa hoitoa. Vakava masennus kehittyy hitaasti. Miksi hoito toimisi välittömästi?,” jatkaa Rantamäki.

Keskustelu masennushoidoista käytävä perusteellisemmin

Masennus on aikamme kansantauteja ja ennenaikaisen eläköitymisen ja itsemurhan suurin yksittäinen taustatekijä. Se on paitsi inhimillinen tragedia, myös kansantaloudellinen huolenaihe. Siksi sen tehokkaaseen hoitoon ladataan suuria toiveita. Rantamäki toivoo, että tutkijat osallistuisivat julkisesti enemmän keskusteluun masennuksesta, sen hoidosta ja käypähoitosuosituksista. Hän myös näkee, että masennuslääkkeiden ympärillä vellova keskustelu ei edistä hoidon kehitystä. Keskustelussa ääneen saattavat päästä ihmiset, jotka eivät ole asiantuntijoita tai joilla on omia henkilökohtaisia kokemuksia aiheesta. Ongelma on siinä, että jokainen reagoi yksilöllisesti esimerkiksi lääkitykseen. ”Tarvitsemme kipeästi hoidon tehoa luotettavasti ennustavia keinoja,” Rantamäki toteaa.

Kaksi syytä tutkijan uralle

Tomi Rantamäki tulee perheestä ja suvusta, jossa akateeminen uravalinta ei ollut itsestäänselvyys.  ”Numeroilla mitattua en ollut koulussa mikään tähtioppilas. Olin kyllä kiinnostunut jo lapsena lääketieteestä ja lueskelin siitä kertovia kirjoja.” Uravalinta ratkesi sattumalta sillä, että tyttöystävä, nykyinen vaimo lähti opiskelemaan Itä-Suomeen. Kuopion yliopiston farmasian koulutusohjelma tuntui kiinnostavalta. Toinen taustatekijä oli se, että Rantamäki kärsi änkytyksestä ja halusi löytää vaivaan lääkkeen. Koska masennuslääkkeitä oli tutkittu vaihtelevalla menestyksellä, Rantamäki innostui professori Eero Castrénin työryhmän masennuslääketutkimuksista.

”Tutkimus tempaisi mukaansa,” muistelee Rantamäki. ”Masennuslääkkeet ovat hyvin mielenkiintoisia. Ei niistä yksinään ole kuitenkaan änkytyksenkään kukistajaksi”, naurahtaa Rantamäki. Tutkijana häntä innostaa aito mahdollisuus auttaa ihmistä ja parantaa elämänlaatua.

Teksti: Marja Nousiainen
Kuvat: Samuel Kohtala

Viimeksi muokattu 20.1.2017

Tietysti.fi on Suomen Akatemian sivusto, joka kertoo yleistajuisesti Akatemian rahoittamasta tutkimuksesta sekä tieteestä ja tutkimuksesta yleensä. Sivuille kootaan muun muassa tutkijahaastatteluita, tieteen yleisötapahtumia, tiedeuutisia ja tutkimuksesta kertovia taustajuttuja.

Seuraa meitä:

Ota yhteyttä

Suomen Akatemian viestintä
terhi.loukiainen@aka.fi

Lisätietoja Suomen Akatemiasta www.aka.fi