13.7.2015

Neuroborrelioosin synnystä tärkeää uutta tietoa

Borrelia-bakteeri voi levitä puutiaisen puremasta keskushermostoon, jos sen aiheuttamaa ihoinfektiota ei hoideta. Ei ole kuitenkaan tarkkaan tiedetty, miten se tapahtuu. Akatemiatutkija Jukka Hytösen tutkimusryhmä on onnistunut tunnistamaan Borrelia burgdorferi -bakteerista pintaproteiinin sekä ihmisen verisuonten seinämästä endoteelisolun ilmentämän reseptorimolekyylin, joiden avulla bakteeri pääsee tunkeutumaan keskushermostoon.   

"Nämä molekyylit muodostavat vastinparit. Juuri tämä borrelian pintaproteiini pystyy tarttumaan ihmisen verisuoniseinämässä tähän tiettyyn soluun. Kyseessä on yleisendoteelisolu, jota esiintyy joka puolella ihmisen verisuonistossa", kertoo Hytönen.

Löytö on niin tuore, ettei sitä ole vielä raportoitu tieteellisissä julkaisuissa, eikä soluja ole nimetty. Löydöksen perusteella on mahdollista kehittää keinoja ennaltaehkäistä neuroborrelioosia, mikä on yleisin Lymen borrelioosin myöhäisvaiheen tautimuoto Suomessa.

"Pintaproteiinia voidaan käyttää antigeeninä rokotteessa sekä diagnostiikan kehittämiseen. Borrelioosiin ei ole vielä rokotetta toisin kuin puutiaisaivokuumeeseen."

Hankala tutkittava

Borrelioosia aiheuttava Borrelia burgdorferi -bakteeri on korkkiruuvimainen spirokeetta, joka liikkuu kierteisesti. Se on salakavala taudinaiheuttaja, koska se on poikkeuksellisen hidaskasvuinen ja sillä on monia keinoja väistää ihmisen immuunipuolustusta ja levitä elimistössä.  

"Hitaan kasvun takia se on myös hankala tutkittava. Sen kasvattaminen laboratoriossa vie parikin viikkoa. Se on myös siitä erikoinen, että perimä on useissa pätkissä, mikä vaikeuttaa geneettistä manipulointia."

Borrelian pintaproteiinit ovat Hytösen ryhmän päätutkimuskohde. Niillä bakteeri nappaa kiinni kohteestaan, eikä kykene leviämään verisuonia pitkin ilman niitä.

"Uskon, että tulemme identifioimaan lisää vastaavia pintamolekyylejä, sillä niillä on tapana toimia toisiaan täydentäen. Kasvatamme laboratorio-olosuhteissa ihmisen soluja ja katsomme, miten Borrelia burgdorferi tarttuu niihin."

Tutkimusryhmässä Turun yliopiston lääketieteellisen mikrobiologian ja immunologian oppiaineessa työskentelee kymmenkunta tutkijaa, joista kolme väitöskirjatutkijoita. Suomen Akatemian rahoitus ulottuu vuoteen 2017.



Kuva: Borreliabakteerit siirtyvät infektiota kantavasta puutiaisesta ihoon, leviävät ihossa aiheuttaen erythema migrans -ihottuman ja voivat tunkeutua verenkiertoon ja sitä kautta eri elimiin kuten keskushermostoon, niveliin tai sydämeen. Borreliabakteerin ja verisuonen seinämän vuorovaikutuksen ymmärtäminen on keskeistä muun muassa rokotekehityksen kannalta. 

Diagnostiikkaan jo uutta

Neuroborrelioosin oireet ovat moninaiset kasvohermohalvauksesta muihin neurologisiin oireisiin ja kiputiloihin. Tauti on perinteisesti diagnosoitu aivoselkäydinnesteen vasta-aineista.

"Vasta-aineet voivat jäädä tulehduksen jälkeen pitkään koholle. Siksi tarvitaan  diagnostiikkaa, joka näyttää borrelioosin aiheuttaman akuutin bakteeritulehduksen keskushermostossa."

"Olemme pystyneet toistamaan saksalaisen tutkimustuloksen ja osoittamaan, että CXCL13-sytokiini on tällainen diagnostinen merkkiaine. Sen pitoisuuden mediaani hoitamattomassa neuroborrelioosissa oli peräti 6 480 pg/ml, kun muissa infektioissa pitoisuus jäi alhaiseksi. Kun neuroborrelioosi hoidetaan antibiootilla, aineen määrä laskee nopeasti."

Diagnoosimenetelmä otettiin käyttöön Turun yliopiston laboratoriossa 2013.  

"Neurologit ja infektiolääkärit ovat kiitettävästi oppineet pyytämään tutkimusta."

Neuroborrelioosi voi oireilla vielä sen jälkeen kun varsinainen tulehdus on sammunut. Syyksi epäillään tulehduksen aiheuttamia kudosvaurioita tai elimistön autoimmuunireaktiota.

"Uusi testi on myös tämän vuoksi tärkeä. Jos potilaan oireet jatkuvat antibioottihoidon jälkeen, testillä voidaan tarkistaa, onko infektio varmasti parantunut."

Tulevaisuudessa levinnyt borrelioosi voidaan ehkä todentaa radioaktiivisiin merkkiaineisiin perustuvalla PET-kuvauksella.

"Ensimmäiset kokeemme kuvantaa hiirien borrelia-infektioita PET-kameralla onnistuivat."

Sairastusmisalttiudessa eroja

Borrelia-tartunta saadaan tavallisimmin nuorista nymfivaiheen puutiaisista. Ne ovat kooltaan millejä, joten niitä on vaikea huomata. 

"Olemme havainneet eroja borrelioosiin sairastumisen herkkyydessä. Jos henkilön immuunipuolustuksessa on niin sanottu mannoosia sitovan lektiinitien toimintahäiriö, alttius saada borrelia-infektio kasvaa. Tämä immuunipuutos esiintyy noin neljäsosalla suomalaisista, mutta borreliaan sairastuneista se on 42 prosentilla."

Sairastettu infektio ei suojaa taudilta.

"On mahdollista, että borrelioosin tai neuroborrelioosin saa uudestaan."

Borrelia-infektioiden todellista määrää Suomessa selvitetään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa. Tartuntojen määrä on kasvanut voimakkaasti 2000-luvulla.

"Ensimmäistä kertaa kartoitetaan kaikki perusterveydenhuollossa hoidetut borrelia-infektiot. Diagnoosi tehdään siellä yleensä pureman ja ihottuman perusteella, mutta vain vasta-ainediagnostiikalla varmennetut tautitautitapaukset on tilastoitu. Vuonna 2014 niitä todettiin 1 700. Todellinen tartuntamäärä on luultavasti 4-7 kertaa korkeampi."

Hoitotutkimus meneillään

Lymen borrelioosin aiheuttamaa ihotulehdusta (ertytema migrans) ja levinnyttä myöhäisvaiheen borrelioosia hoidetaan Suomessa 2-3 viikon antibioottikuurilla. Jukka Hytönen korostaa, että hoito perustuu tutkittuun tietoon.

"Uusi hollantilainen tutkimus vahvistaa, että borrelioosi paranee kolmen viikon antibioottihoidolla. 120 potilaasta kaikki saivat tämän perushoidon. Kolmasosaa hoidettiin lisäksi kolme kuukautta antibiooteilla ja kolmasosa sai kolme kuukautta lumehoitoa. Kaikki paranivat yhtä hyvin."

"Turhia antibioottikuureja on tärkeä välttää. Antibiootteihin liittyy paljon riskejä, joista vakavimpia ovat Clostridium difficile -bakteerin aiheuttama vaikea ripuli sekä väestötasolla antibioottiresistenttien bakteerikantojen syntyminen."

"Neuroborrelioosia hoidetaan yleensä laskimonsisäisesti annosteltavilla antibiooteilla, mihin saattaa tulla muutos. Yhteistyössä professori Jarmo Oksin kanssa selvitetään tepsiikö suun kautta annettu Doksisykliini-antibiootti yhtä hyvin, sillä siitä on viitteitä muista tutkimuksista. Laskimonsisäinen hoito on potilaille raskas ja yhteiskunnalle kallis", toteaa Hytönen.

"Tutkimukseen tarvitaan 150 neuroborrelioosipotilasta. Tähän mennessä mukaan on lähtenyt satakunta potilasta. Noin 100-200 saa neuroborrelioosin Suomessa joka vuosi."

Teksti: Ulla Willberg
Kuvat: Jukka Hytönen ja Wikimedia

Viimeksi muokattu 13.7.2015

Tietysti.fi on Suomen Akatemian sivusto, joka kertoo yleistajuisesti Akatemian rahoittamasta tutkimuksesta sekä tieteestä ja tutkimuksesta yleensä. Sivuille kootaan muun muassa tutkijahaastatteluita, tieteen yleisötapahtumia, tiedeuutisia ja tutkimuksesta kertovia taustajuttuja.

Seuraa meitä:

Ota yhteyttä

Suomen Akatemian viestintä
terhi.loukiainen@aka.fi

Lisätietoja Suomen Akatemiasta www.aka.fi