13.2.2017

Malttia sairaaloissa uusien tekonivelmallien käyttöönottoon

Uuden lonkan ja polven implantin käyttöönottoon sairaalassa liittyy kohonnut varhaisen uusintaleikkauksen riski. Aiemmin käyttämättömän tekonivelmallin käyttöönottoon liittyy oppimiskäyrä: leikkaustiimin toiminnan laatu ei ole parhaimmillaan ensimmäisten tietyllä tekonivelmallilla ja siihen liittyvillä instrumenteilla tehtyjen leikkausten aikana.

Lonkan ja polven ensitekonivelleikkauksia tehdään Suomessa vuosittain huomattava määrä, yli 20 000. Tavallisin leikkauksen syy on pitkälle edennyt nivelrikko, jonka aiheuttamaan kipuun ja liikuntavaikeuksiin muut hoitomuodot eivät ole auttaneet. Tällöin ihmisen oma nivel korvataan keinonivelellä. Suomessa on käytössä kymmeniä erilaisia tekonivelmalleja. Tyypillisesti lonkan tekonivel koostuu kahdesta ja polven tekonivel kahdesta tai kolmesta komponentista, ja näiden komponenttien yhdistelmiä on käytössä satoja erilaisia.

Oppimiskäyrä on implanttikohtainen

Tutkin väitöskirjassani sairaaloissa tapahtuvan teknologisen muutoksen vaikutusta potilaiden hoidon laatuun lonkan ja polven tekonivelleikkauksissa. Arvioin tutkimuksessani laajasti, mikä on sairaalassa suoritetun uuden lonkan tai polven tekonivelmallin käyttöönoton vaikutus nivelen uusintaleikkausriskiin. Tarkastelin etenkin uuden tekonivelmallin käyttöönoton vaikutusta potilaiden lyhyen ajan uusintaleikkauksen todennäköisyyteen.

Havaitsin, että uuden implantin käyttöönottoon liittyvä uusintaleikkausriski oli korkeampi polven kuin lonkan kohdalla. Polven implanttien käyttöönottoon liittyi siis suurempi oppimiskäyrä. Oppiminen tapahtui kuitenkin nopeasti: vain 15 ensimmäistä uudella tekonivelmallilla tehtyä leikkausta olivat alttiimpia mahdolliselle uusintaleikkaukselle. Näiden käyttöönottovaiheen ensimmäisten leikkausten jälkeen tekonivelten pysyvyydessä ei ollut eroa oppimiskäyrästä johtuen.

Tekonivelkohtaisen vertailun perusteella oppimiskäyrä liittyi vain joihinkin malleihin. Implanttien käyttöönottoon liittyvä riski aloitusvaiheen leikkausten heikommasta laadusta tulee huomioida hoidossa. Sairaaloiden tulee harkita tarkoin uusien mallien käyttöönottoa ja niistä päätettäessä tulee kiinnittää huomiota implanttien toimivuuteen ja pysyvyyteen. Leikkauksiin osallistuvan henkilöstön tulee harjoitella uusien tekonivelten käyttöä ja potilaille on kerrottava, kun heille ollaan suunnittelemassa leikkausta sairaalassa äskettäin käyttöönotetulla implantilla.

Hoidon laatu pitää varmistaa myös muutoksessa

Tutkin myös, miten suurempi teknologinen muutos vaikuttaa lonkan tekonivelleikkausten laatuun. Arvioin koko tekonivelleikkaustoiminnan aloittamiseen ja lopettamiseen liittyvät muutokset hoidon laadussa. Laadun mittarina käytin uusintaleikkausta.

Yksittäisen tekonivelmallin käyttöönottoa suuremman teknologisen muutoksen kohdalla uusintaleikkausriski ei ollut suurempi lonkan tai polven tekonivelleikkaustoiminnan aloittamisvaiheessa. Sen sijaan leikkaustoiminnan lopettamisvaiheessa viimeisen 100 leikkauksen joukossa tehtyjen lonkan operaatioiden uusintaleikkausriski oli suurempi kuin samoissa sairaaloissa aiemmin tehdyissä leikkauksissa.

Terveydenhuollossa tuleekin huomioida toiminnan keskittämisen aiheuttamat yksiköiden lopettamisesta aiheutuvat laatuvaikutukset. Potilaiden laadukas hoito tulee turvata myös terveydenhuoltojärjestelmän murrosvaiheissa.

Uusien hoitomenetelmien ja -välineiden kehittäminen ja käyttöönotto ovat olennainen osa parempaa ja tehokkaampaa potilaiden hoitotyötä. Uuden teknologian käyttöönottoon kuuluu sen käytön opettelu arjen hoitoympäristössä.

Lisätietoja väitöskirjasta: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-2390-9

 

Teksti: Erikoistutkija Mikko Peltola, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki
Kuvat: Lasse Peltola ja Pond5.com

Kirjoitus on osa Terveyden tutkimuksen tutkijakoulun (Väestön terveyden tohtoriohjelma) ja Suomen Akatemian ”Tieteen popularisointi – näin kerron tutkimuksestani” -kurssin juttusarjaa. Lisätietoja: http://www.helisci.fi/tt/tietystifi/

 

Viimeksi muokattu 13.2.2017

Tietysti.fi on Suomen Akatemian sivusto, joka kertoo yleistajuisesti Akatemian rahoittamasta tutkimuksesta sekä tieteestä ja tutkimuksesta yleensä. Sivuille kootaan muun muassa tutkijahaastatteluita, tieteen yleisötapahtumia, tiedeuutisia ja tutkimuksesta kertovia taustajuttuja.

Seuraa meitä:

Ota yhteyttä

Suomen Akatemian viestintä
terhi.loukiainen@aka.fi

Lisätietoja Suomen Akatemiasta www.aka.fi