9.1.2017

Lapsivesinäytteiden avulla lisätietoa piilevästä kohtutulehduksesta

Ennenaikainen synnytys on maailmanlaajuinen ongelma, joka ei ole vähentynyt vuosikymmenten kuluessa. Ennenaikaisuus, eli alle 37 raskausviikolla syntyminen, on suurin vastasyntyneen sairastavuutta ja kuolleisuutta aiheuttava tekijä. Maailmassa syntyy vuosittain noin 15 miljoonaa lasta ennenaikaisesti. Suomessa synnytyksistä noin 5,3 prosenttia (noin 3000 synnytystä vuodessa) on ennenaikaisia.

Suurin yksittäinen syy ennenaikaisuuden taustalla, etenkin alle 28 raskausviikon synnytyksissä, on tulehdus. Ennenaikaisena syntyminen lisää vastasyntyneen riskiä saada keuhko-, silmä- tai suolistosairaus elinten kehittymättömyydestä johtuen. Altistuminen äidin kohtutulehdukselle lisää ennenaikaisena syntyneen sairastumis- ja vammautumisriskejä. Kohtutulehduksen on havaittu lisäävän riskiä muun muassa vastasyntyneen keuhkosairauksiin, erilaisiin hermostollisiin pitkäaikaisongelmiin kuten CP-vammaisuuteen, aivojen valkean aineen poikkeavuuteen sekä vastasyntyneen varhaiseen verenmyrkytykseen.

Piilevän kohtutulehduksen diagnostiikka ja sitä kautta synnytyksen oikea ajoitus on nykyisen synnytysopin merkittävimpiä haasteita. Jos kohtutulehdus löydetään piilevässä vaiheessa äidin oireiden ollessa vielä lieviä ja epämääräisiä, voidaan äidille antaa sikiön keuhkoja kypsyttävä kortisonihoito ja pyrkiä ajoittamaan synnytys niin, että paras mahdollinen hoito syntymähetkellä on saatavilla. Toisaalta, jos äidin oireiden voidaan todeta johtuvan jostakin kohdun ulkopuolisesta syystä, vältytään synnytyksen käynnistämiseltä tai tarpeettoman aikaiselta keisarileikkaukselta. Jos kohtutulehdus diagnosoidaan vasta kuumeisen kohtutulehduksen ilmaannuttua, on synnytys ainoa oikea hoito.

Lapsivesinäytteet

Luotettavaa diagnoosia ei saada ilman kajoavia tutkimuksia. Lapsivedestä voidaan tutkia biologisia merkkiaineita, joiden pitoisuus nousee, jos lapsivedessä on mikrobikasvuun liittyvä tulehdus tai mikrobikasvuun liittymätön steriili tulehdustila. Lapsiveden mikrobitilanne voidaan myös tutkia, tällöin selviää kasvaako lapsivedessä bakteereja tai hiivasieni. Lapsivesinäyte otetaan ohuella neulalla vatsanpeitteiden läpi ultraääniohjauksessa. Merkkiaineiden etuna on vastauksen saaminen tunneissa, kun taas mikrobivastauksen saaminen kestää useita päiviä.

Useita lapsiveden merkkiaineita on tutkittu, mutta vain harvat niistä ovat päätyneet potilaskäyttöön. Nykyiset merkkiaineet eivät pysty kovin hyvin ennustamaan lapsiveden tulehdustilaa. Tämä voi johtaa vääriin hoitopäätöksiin.

Lapsiveden merkkiaineet kohtutulehduksessa

Väitöskirjatutkimuksessani tutkimme lapsivedenmenon jälkeen vaginaan valuvasta lapsivedestä laktaattidehydrogenaasi (LD)- ja glukoosipitoisuuksien yhteyttä kohtutulehdukseen. Menetelmä ei valitettavasti kuitenkaan osoittautunut sopivaksi potilaskäyttöön. Tämän jälkeen tutkimme, onko lapsivesipistolla otettujen näytteiden valikoiduilla merkkiainepitoisuuksilla yhteyttä lapsiveden mikrobikasvuun ja kohtutulehdukseen.

Määritimme LD:lle, glukoosille, matrix metalloproteinaasi -8:lle (MMP-8) ja cathelicidinille raja-arvon, jonka ylityttyä merkkiainepitoisuuden tulos antaa syyn epäillä piilevää kohtutulehdusta. Totesimme näiden merkkiaineiden kohoavan lapsiveden mikrobikasvun yhteydessä. Näistä LD, glukoosi ja MMP-8 ovat olleet jo aiemmin käytössä muualla maailmassa. Muiden uusien merkkiaineiden osalta huomasimme pitoisuuksien nousun olevan yhteydessä tulehdusreaktioon liittyvään valkosolujen aktivoitumiseen. Tutkituista merkkiaineista MMP-8 vaikuttaisi parhaimmalta piilevän kohtutulehduksen diagnostiikkaan.

Tutkimustulokset auttavat parantamaan piilevän kohtutulehduksen diagnostiikkaa. Näin synnytysten oikea-aikainen ajoitus helpottuu ja vastasyntyneiden vointi sekä jatkoennuste parantuvat.

Teksti: Väitöskirjatutkija Tarja Myntti, Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, HY, HYKS, Naistenklinikka


Kuvat: Tarja Myntti, Laura Seikku ja Pond5.com

 

Kirjoitus on osa Terveyden tutkimuksen tutkijakoulun (Kliininen tohtoriohjelma) ja Suomen Akatemian ”Tieteen popularisointi – näin kerron tutkimuksestani” -kurssin juttusarjaa. Lisätietoja: http://www.helisci.fi/tt/tietystifi/

 

Viimeksi muokattu 12.1.2017

Tietysti.fi on Suomen Akatemian sivusto, joka kertoo yleistajuisesti Akatemian rahoittamasta tutkimuksesta sekä tieteestä ja tutkimuksesta yleensä. Sivuille kootaan muun muassa tutkijahaastatteluita, tieteen yleisötapahtumia, tiedeuutisia ja tutkimuksesta kertovia taustajuttuja.

Seuraa meitä:

Ota yhteyttä

Suomen Akatemian viestintä
terhi.loukiainen@aka.fi

Lisätietoja Suomen Akatemiasta www.aka.fi