18.7.2013

Haasteena ikääntyvän työvoiman työurien pidentäminen

Työ on ihmisen hyvinvoinnin tärkeä osatekijä. Työn ulkopuolelle syrjäytyneiden psyykkinen, sosiaalinen ja taloudellinen tilanne on useilla mittareilla mitattuna paljon heikompi ja sen myötä myös heidän terveytensä ja hyvinvointinsa selvästi muita heikompia. Siksi tarvitaan tietoa tekijöistä, jotka suojaavat työelämästä syrjäytymiseltä. Erityisen tärkeää tämä on niiden ihmisten osalta, jotka ovat riskiryhmässä terveytensä vuoksi. Akatemiatutkija Marianna Virtanen paneutuu aiheeseen Työterveyslaitoksella.

Marianna Virtanen työskentelee tällä hetkellä ”Ennuste ja työssä jatkaminen kroonisissa sairauksissa: seurantatutkimus Suomessa, Iso-Britanniassa ja Ranskassa” -projektissa. Taustalla on tieto siitä, että työvoima Suomessa ikääntyy, mutta samalla on tärkeää, että työssä jatkettaisiin mahdollisimman pitkään. Iän myötä useimmille tulee niin sanottuja kansansairauksia. Niistä yleisimpiä ovat tyypin 2 diabetes, sydän- ja verisuonitaudit ja masennus. Myös alkoholinkäyttö yli suositusrajan on työssäkäyvillä yleistä. Näihin asioihin Virtanen kollegoineen pureutuu syvemmin.

Miten ehkäistään työkyvyn heikkeneminen ja syrjäytyminen riskiryhmissä?

”Sairauksien ja terveysongelmien olemassaolo ei tarkoita sitä, että ihmisen työkyky automaattisesti heikkenee tai että hän syrjäytyy työelämästä. Tarvitaan kuitenkin tietoa siitä, miten työkyvyn heikkeneminen ja syrjäytyminen näissä riskiryhmissä voitaisiin ehkäistä. Siksi tutkin tekijöitä, jotka ennustavat työssä jatkamista sairauksista huolimatta ja sitä, mitkä tekijät edesauttavat työhön palaamista työkyvyttömyysjakson jälkeen.”

Virtasen tutkimuksessa kiinnitetään erityishuomiota erilaisiin työolosuhteisiin liittyviin riskitekijöihin, kuten esimerkiksi korkeaan työkuormitukseen, ylipitkiin työpäiviin, epävarmaan tai määräaikaiseen työsuhteeseen, matalaan ammatti- tai tulotasoon sekä vuorotyöhön. Toisaalta huomioidaan myös yksilölliset tekijät, kuten ikä, sukupuoli, asuinalue ja tutkittavan terveysongelman lisäksi ilmenneet muut terveysongelmat. Virtanen kollegoineen tarkastelee näitä tekijöitä niin suomalaisessa, englantilaisessa kuin ranskalaisessakin seuranta-aineistossa. Aika näyttää, ilmeneekö maiden välisissä tutkimustuloksissa suuria eroja.

Tutkimustuloksista viestitään mahdollisimman laajasti

Virtanen viestii tutkimustuloksistaan aktiivisesti: ”Meillä Työterveyslaitoksella on tehokas viestintäyksikkö, joka käyttää kaikkia moderneja median keinoja tulosten levittämiseen. Lisäksi osallistun itse kansainvälisiin konferensseihin, kirjoitan ammattilehtiin, kirjoihin ja yleistajuisiin julkaisuihin ja annan toimittajille haastatteluja.” Näin tieto tavoittaa mahdollisimman monet tärkeät tahot.

Päätöksentekijät tarvitsevat tutkimustuloksia päätöksenteon tueksi: tutkimustiedon avulla voidaan kehittää työhyvinvointia, samoin kuin mahdollisimman tasa-arvoista yhteiskuntaa. Tuloksia pystytään hyödyntämään myös ihan konkreettisesti työpaikoilla ja terveydenhuoltosektorilla.

”Tutkijana nautin eniten artikkelien kirjoittamisesta, se on minusta kaikkein hauskinta. Jokainen artikkeli on kuin tarina, joka odottaa kirjoittamista, vaikka välillä se vaatiikin todella pitkää pinnaa.”

Työn merkityksellisyys on tärkeää

Virtanen on työskennellyt Työterveyslaitoksella nyt 13 vuotta, ja kokee sen edelleen hyväksi työpaikaksi.

”Meillä on kiinteä yhteys käytännön toimijoihin, työpaikkoihin, työterveyshuoltoihin, päätöksentekijöihin, ammattijärjestöihin ja työnantajasektoriin. Se tekee työstä kiintoisaa ja antaa kokemuksen, että työllä on merkitystä, koska voi osallistua niin monella eri sektorilla.”

Virtanen toimii tutkimusprofessorina ”Työ ja mielenterveys” -tiimissä, jonka erityinen tutkimus- ja kehittämisalue on mielenterveys työelämän kontekstissa.

Terveydenhoitajasta tuplatohtoriksi

Virtasen kipinä tutkimustyöhön syntyi aikoinaan hänen tehdessään gradua psykologian maisterin tutkintoon 90-luvun lopulla. Virtanen oli tuolloin 32-vuotias ja ehtinyt siihen mennessä työskennellä terveydenhuoltoalalla sekä perustaa perheen. Virtanen pääsi töihin Työterveyslaitokselle heti gradun valmistumisen jälkeen.

”Työpaikka Työterveyslaitoksella oli mielestäni oikea onnenpotku! Olin itsekseni ajatellut, että olisi hienoa päästä tutkimaan juuri työelämän kysymyksiä.”

Virtasella on kiinnostava opiskeluhistoria: hän on suorittanut kaksi perustutkintoa ja kaksi jatkotutkintoa. Perustutkinnot ovat terveydenhoitajan ja psykologian maisterin tutkinnot, jatkotutkinnot taas psykologian tohtorin tutkinto Helsingin yliopistosta ja epidemiologian tohtorin tutkinto University College Londonista Iso-Britanniasta. Lontooseen Virtanen päätyi opiskelemaan tutkijaryhmän innostamana, koska heillä oli jo ollut siellä yhteistyötä: ”Asuin tuolloin vakituisesti Suomessa, mutta vierailin Lontoossa opintojen merkeissä aina muutaman kerran vuodessa.”

Mahdollista opiskelupaikkaa miettiville Virtanen vinkkaa seuraavasti: ”Yliopistotutkinto on hyvä perustutkinto, joka opettaa ajattelemaan ja antaa sitä myöten hyvät eväät elämään. Ei tarvitse heti tietää, että mitä aikoo tehdä isona. Minullekin asia valkeni vasta yli 30-vuotiaana. Kunhan pysyy aktiivisena ja kokeilee eri juttuja, esimerkiksi eri työpaikkoja opintojen aikana.”

London calling

Heinäkuun Virtanen lomailee. Tarkoitus on ainakin mökkeillä Mäntyharjun maisemissa.

Ansaitun loman jälkeen luvassa on vierailu Lontoon yliopistossa: ”Minusta Englannissa on aina innostavaa työskennellä! Harjaannutan siinä samalla kielitaitoani. Lisäksi aion syksyllä käydä konferenssissa Brysselissä ja jatkaa kiinnostavien artikkelien kirjoittamista.”

Teksti: Terhi Loukiainen
Kuvat: Marianna Virtanen ja Pixmac

Viimeksi muokattu 7.5.2015

Tietysti.fi on Suomen Akatemian sivusto, joka kertoo yleistajuisesti Akatemian rahoittamasta tutkimuksesta sekä tieteestä ja tutkimuksesta yleensä. Sivuille kootaan muun muassa tutkijahaastatteluita, tieteen yleisötapahtumia, tiedeuutisia ja tutkimuksesta kertovia taustajuttuja.

Seuraa meitä:

Ota yhteyttä

Suomen Akatemian viestintä
terhi.loukiainen@aka.fi

Lisätietoja Suomen Akatemiasta www.aka.fi