10.2.2014

D-vitamiinilisä pitkäaikaisessa käytössä – mitä haittaa, mitä hyötyä?

D-vitamiinin terveysvaikutuksista puhutaan mediassa suurin kirjaimin vaikka tutkijoilla ei ole aiheesta vielä tarpeeksi kokeellisesti kerättyä tietoa. Nyt tilanne muuttuu sillä käynnissä on kolme erillistä tutkimusta, yksi niistä Suomessa. D-vitamiinilisien haitoista tai hyödyistä sekä vaikutuksista moniin kroonisiin sairauksiin tullaan saamaan tietoa, mutta mitään pikatestejä ei ole odotettavissa. Tutkimukset kestävät vuosia. Mitä tutkitaan ja miksi, Itä-Suomen yliopiston ravitsemustutkija Sari Voutilainen?

Päätavoitteena on tutkia D-vitamiinilisän vaikutusta monien kansantautien syntyyn. Sydän-ja verisuonitaudit tai aikuistyypin diabetes voivat olla sairauksia, joihin D-vitamiini vaikuttaa.”  D-vitamiini on paitsi vitamiini, myös hormonin kaltainen yhdiste, joka liittyy terveyteen monella tavalla. Se on markkeri, jolla voi olla aivan oma roolinsa. Julkisuudessa on innostuttu kovasti D-vitamiinista ja sen on väitetty tuovan parannusta moniin vaivoihin. Nyt tutkitaan ensimmäistä kertaa suuressa kliinisessä tutkimuksessa, mihin kaikkeen D-vitamiinista oikein on.



”D-vitamiinin alhaiset pitoisuudet elimistössä voivat kertoa sairaudesta, tai D-vitamiinilisillä voidaan ehkäistä sairauksia. Tämä kaikki on vielä vain arvelua, sillä tutkimustuloksia ei ole tarpeeksi,” Voutilainen puntaroi.

Vitamiinilisien pitkäaikaiset vaikutukset?

Sydän- ja verisuonitaudit, luuston hyvinvointi, syövät, masennus, metabolinen oireyhtymä ja aikuistyypin diabetes ovat sairauksia, joihin D-vitamiinin on väitetty tuovan apua. ”Kaikissa tutkimuksissa tällaisia vaikutuksia ei ole havaittu. Väestötutkimuksissa on monia puutteita. Meidän on hankala määrittää esimerkiksi sitä, paljonko ihmiset saavat D-vitamiinia syömällä tavallista ruokaa. Kliinisessä tutkimuksessa pystytään kontrolloimaan muuttujia paremmin,” analysoi Voutilainen. Myöskään D-vitamiinilisien pitkäaikaisesta käytöstä johtuvia haittoja ei ole tarpeeksi tutkittu.

Tavallinen kuolevainen ei pysty erottamaan saatavilla olevan tiedon laadusta ja määrästä välttämättä hyödyllisiä ja terveellisiä ohjeita. Mediassa häärii monenlaista asiantuntijaa jotka puhuvat kaikki yhtä  suurilla kirjaimilla asiasta. Monesti keskusteluissa unohtuu myös se, että apteekitkin ovat voittoa tavoittelevia yrityksiä, jotka markkinoivat tuotteitaan ja lisäravinteitaan pontevasti kuluttajille.

Millaisia määriä ja lisiä tutkija suosittelee?

”Suurimman osan vuodesta tasot ovat meillä Suomessa matalat ja 20 mikrogrammaa päivässä on aivan turvallinen ympäri vuoden. Jos siltä tuntuu, niin jopa 50 mikrogrammaa päivässä voi syödä välillä.” Ravinnosta on hankala saada tarvittavaa määrää D-vitamiinia ja kaikissa ikäryhmissä vitamiinin pitoisuudet ovat jatkuvasti turhan alhaisia. Millaisella ruualla asiaa voisi auttaa? ”Syömällä kalaa, erityisesti kotimaista kalaa voi parantaa tilannetta, mutta sitä ei voi syödä niin paljon millään, että siitä saisi riittävän määrän D-vitamiinia.”

Aikanaan Arvo Ylppö suositteli kalanmaksaöljyä lapsille päivittäisenä lisäravinteena. Monet 1960-70-lukujen lapset muistavat, kuinka ruokalusikallinen kalanmaksaöljyä tyhjään mahaan tuntui ankaralta koettelemukselta, jota ei yhtään lieventänyt se tieto, että vihattua litkua lusikoitiin lapseen tämän omaksi parhaaksi. ”Ylppö torjui ohjeillaan riisitautia ja sivutuotteena saatiin D-vitamiinia paljon nykyistä suurempia määriä, se oli hyvä juttu, ” Voutilainen summaa.

Tutkittavia hankala saada

Tutkimus ei lähtenyt liikkeelle aivan toivomusten mukaan. Kasaan pitää saada 18 000 tervettä yli 60-vuotiasta miestä ja 65-vuotiasta naista. Ikäryhmä valittiin sillä perusteella, että kyseisillä kymmenillä alkaa ilmentyä monenlaisia kroonisia tauteja. ”Tutkittavia ihmisiä on ollut hankala saada kasaan, vaikka kuvittelimme heidän löytyvän helposti. Ihmiset pelkäävät placebo-ryhmään joutumista,” Voutilainen harmittelee.

Tutkittavat ihmiset jaetaan kolmeen ryhmään. Kaikki tutkittavat saavat syödä normaalia, itselleen sopivaa ruokaa. Yksi ryhmä syö 40 mikrogrammaa,  toinen ryhmä 80 mikrogrammaa D-vitamiinia päivässä ja kolmas on lume-eli placeboryhmä. Tutkimus kestää viisi vuotta, kolmen vuoden jälkeen tutkitaan mahdolliset haittavaikutukset.

”Tuloksia pitää malttaa odottaa. Sama tilanne on Englannin, Australian ja USA:n tutkijoilla, luotettavien tulosten saaminen kestää oman aikansa.” Kun varsinainen tutkimus päättyy, seurataan vielä 10 vuotta sydän-ja verisuonitauteja, syöpiä ja kuolemia tutkimukseen osallistuneilla henkilöillä.


Teksti: Marja Nousiainen
Kuvat: Raija Törrönen, Itä-Suomen yliopisto (Voutilaisen kuvat) sekä Pixmac.fi

 

Viimeksi muokattu 7.5.2015

Tietysti.fi on Suomen Akatemian sivusto, joka kertoo yleistajuisesti Akatemian rahoittamasta tutkimuksesta sekä tieteestä ja tutkimuksesta yleensä. Sivuille kootaan muun muassa tutkijahaastatteluita, tieteen yleisötapahtumia, tiedeuutisia ja tutkimuksesta kertovia taustajuttuja.

Seuraa meitä:

Ota yhteyttä

Suomen Akatemian viestintä
terhi.loukiainen@aka.fi

Lisätietoja Suomen Akatemiasta www.aka.fi