22.1.2016

Aiheuttavatko bakteerit diabeettisen munuaistaudin?

Suomessa diabetesta sairastaa noin 10 % väestöstä. Insuliinihoitoa vaativan nuoruusiän eli tyypin 1 diabeteksen osuus on noin viidesosa kaikista diabeetikoista. Tyypin 1 diabetes onkin suomalaisten lasten ja nuorten yleisin diagnosoitu krooninen sairaus. Riski sairastua diabeteksen liitännäissairauksiin kasvaa merkittävästi jo 5-10 vuoden jälkeen sokeritaudin toteamisesta. Diabeteksen pitkä kesto ja huono pitkäaikainen sokeritasapaino lisäävät erityisesti riskiä sairastua munuaistautiin, sydän- ja verisuonitauteihin sekä silmäpohja- ja hermostosairauksiin. Arviolta jopa kolmasosa aikuisista tyypin 1 diabeetikoista sairastuu munuaistautiin elämänsä aikana. Selvitämme The Finnish Diabetic Nephropathy Study eli FinnDiane-tutkimuksessamme (www.finndiane.fi), mitkä geneettiset ja elinympäristöön liittyvät tekijät lisäävät riskiä sairastua diabeettiseen munuaistautiin.

Monille kroonisille taudeille on tyypillistä elimistön matalatasoinen tulehdustila, niin myös diabeettiselle munuaistaudille. Diabeetikkojen korkea verensokeri lisää riskiä sairastua bakteeriperäisiin infektioihin. Lipopolysakkarit (LPS)/endotoksiinit ovat gram-negatiivisten bakteerien solukalvon rakenneosia, jotka voivat elimistöön päästyään aiheuttaa voimakkaan tulehdusvasteen. Myös munuaisvaurioiden riskit kasvavat merkittävästi bakteeriperäisten infektioiden seurauksena.

Lipopolysakkaridien vaikutus elimistössä

Kliiniset tutkimuksemme tyyppi 1 diabetesta sairastavilla henkilöillä osoittivat, että kohonneet seerumin LPS -aktiivisuudet olivat selvästi yhteydessä munuaistaudin etenemiseen, matala-asteiseen tulehdukseen, rasva-aineenvaihduntaan ja lihavuuteen. Ihmisen suolisto, jossa on kymmenen kertaa enemmän bakteereja kuin kehossamme on soluja, toimii mahdollisena bakteeriperäisten endotoksiinien lähteenä. Ravinnosta saatujen rasva-aineiden on osoitettu tehostavan endotoksiinien imeytymistä suolesta verenkiertoon. Jatkotutkimuksissamme analysoimme rasva- ja energiapitoisten aterioiden lyhytaikaisia vaikutuksia verenkierron LPS-aktiivisuuteen, aineenvaihduntaan sekä tulehdustekijöihin. Kokeissamme ei löytynyt merkittävää yhteyttä energiapitoisten aterioiden ja verenkierron LPS-aktiivisuuksien välillä. Terveisiin koehenkilöihin verrattuna tyyppi 1 diabetesta sairastavilla henkilöillä oli kuitenkin rasva-aineenvaihdunnassa epäedullisia muutoksia, jotka saattavat lisätä riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Samoin potilaiden ulosteessa havaittiin epäsuotuisia muutoksia suoliston tulehduksellista tilaa ilmentävissä tekijöissä.

Tutkimuksemme lisää tietämystä bakteeriperäisten tulehdusten haittavaikutuksista elimistössä. Tulevaisuudessa tutkimustuloksemme voivat auttaa ehkäisemään munuaistaudin kehittymistä ja parantamaan diabeteksen hoitoa.

Teksti: Mariann Lassenius / FinnDiane - Folkhälsanin tutkimuskeskus, Nefrologian klinikka - Helsingin Yliopisto ja Helsingin Yliopiston keskussairaala

Kuva: Christoffer Lassenius ja Pond5.com

Kirjoitus on osa Terveyden tutkimuksen tutkijakoulun ja Suomen Akatemian ”Tieteen popularisointi – näin kerron tutkimuksestani” -kurssin juttusarjaa. Lisätietoja: http://www.helisci.fi/tt/tietystifi/

Viimeksi muokattu 16.5.2016

Tietysti.fi on Suomen Akatemian sivusto, joka kertoo yleistajuisesti Akatemian rahoittamasta tutkimuksesta sekä tieteestä ja tutkimuksesta yleensä. Sivuille kootaan muun muassa tutkijahaastatteluita, tieteen yleisötapahtumia, tiedeuutisia ja tutkimuksesta kertovia taustajuttuja.

Seuraa meitä:

Ota yhteyttä

Suomen Akatemian viestintä
terhi.loukiainen@aka.fi

Lisätietoja Suomen Akatemiasta www.aka.fi