30.9.2015

Koulut oikealla tiellä lasten ja nuorten terveyden edistämisessä

Makeisten ja virvoitusjuomien myynti on vähentynyt Suomen yläkouluissa. Tämä on myönteinen suuntaus, sillä koulun pitäisi olla oppilaillensa terveellinen elinympäristö. Suomalaiset lapset ja nuoret kuluttavat kuitenkin edelleen paljon makeisia ja virvoitusjuomia. Viime vuosina on havaittu lasten ja nuorten suun terveyden heikenneen ja ylipainon lisääntyneen.

Makeisten ja virvoitusjuomien sekä muiden runsashiilihydraattisten tuotteiden usein toistuva nauttiminen on yhteydessä hammaskariekseen ja krooniseen ientulehdukseen sekä liikalihavuuteen. Nämä taas aiheuttavat yleissairauksia kuten tyypin II diabetesta ja korkeaa verenpainetta. Suusairauksien sekä liikalihavuuden ja niiden aiheuttamien sairauksien hoitokulut muodostavat suuren osan teollisuusmaiden terveydenhuollon kustannuksista.

Kouluympäristö ei ole yhdentekevä

Hyvässä kouluympäristössä oppilaan on helppo tehdä terveellisiä valintoja. Esimerkiksi oppilaiden kokonaisenergiansaanti korkeahiilihydraattisista tuotteista vähentyi, jos koulussa ei niitä myyty. Opetushallitus (OPH) ja Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos (THL) julkaisivat vuonna 2007 suosituksen, jonka pääviestinä oli kehoitus lopettaa makeiden syötävien ja juotavien tuotteiden myynti suomalaisissa kouluissa.

Samaan aikaan suosituksen kanssa toteutettiin internet-kysely, jossa kouluilta kysyttiin sekä makeiden että terveellisten tuotteiden myynnistä sekä siitä, ovatko koulut tehneet makeiden tuotteiden myyntiä koskevia linjauksia. Kysely toistettiin vuonna 2010, ja 237 yläkoulua kaikista 970 koulusta vastasi kyselyihin sekä vuonna 2007 että 2010.

Jotain makeita tuotteita myyvien koulujen osuus laski seurannan aikana 54 prosentista 38 prosenttiin. Sekä makeisten että virvoitusjuomien myynti vähentyi: vuonna 2007 molempia myi noin kolmasosa ja vuonna 2010 joka viides kouluista. Karkkia myi automaatista vuonna 2007 15 prosenttia kouluista, kun vuonna 2010 myynti oli lähes loppunut. Vuonna 2007 joka neljännessä koulussa oli virvoitusjuoma-automaatti, kun vuonna  2010 automaatti oli enää joka kymmenennessä koulussa.

Terveellisen kouluympäristön oltava etusijalla

Vuonna 2010 kaksi viidestä koulusta myi jotain makeaa ja yksi viidestä myi makeisia sekä yksi viidestä myi virvoitusjuomia. Tämä osoittaa sen, että koulujen terveellisten elinympäristöjen puolesta on edelleen tehtävä töitä. Automaattimyynnin romahtaminen on hyvä asia, koska silloin makeat tuotteet eivät ole koko päivän ajan oppilaiden saavutettavissa.

Kahviloissa ja kioskeissa myytävät tuotteet ovat yleensä saatavilla vain rajoitettuina hetkinä, esimerkiksi ruokatunneilla. Huolestuttavaa oli se, että makeiden tuotteiden myynnistä saatavat tulot menivät vuonna 2010 useammin koulun ulkopuoliselle toimijalle. Tutkimuksessa kävi myös ilmi, että muiden makeiden tuotteiden kohdalla (esim. keksit ja pullat) tuotteiden myyjä oli useammin koulun ulkopuolinen toimija.

Kyselyn vapaan tekstin osiossa kävi ilmi, että joissakin kouluissa esimerkiksi koulun ruokapalvelut tuottava yritys tai liikelaitos myi makeita tuotteita oppilaille, eikä kouluilla välttämättä ollut mahdollisuutta vaikuttaa niiden tarjontaan. Kouluympäristön tervellisyys tulisikin ottaa huomioon, kun kunnat kilpailuttavat koulujensa ruokapalveluiden tuottajaa.

Tutkimus osoittaa, että kansallisella suosituksella voidaan vaikuttaa kouluympäristöjen terveellisyyteen. Lasten ja nuorten makeiden tuotteiden kulutuksen vähentämisessä laaja eri yhteiskunnan sektorien välinen yhteistyö on välttämätöntä. Myös lainsäädännön keinot kuten verotuksen kiristäminen ja makeiden tuotteiden myyntiä koskevat rajoitukset kuten paljousalennuksien kieltäminen voisivat olla hyviä keinoja nuorten makeiden tuotteiden kulutuksen rajoittamisessa.

Lisätietoja:

Teksti: Jaakko Anttila, hammaslääketieteen tohtorikoulutettava, Turun yliopisto
Kuvat: Jaakko Anttila ja Pond5

Viimeksi muokattu 30.9.2015

Tietysti.fi on Suomen Akatemian sivusto, joka kertoo yleistajuisesti Akatemian rahoittamasta tutkimuksesta sekä tieteestä ja tutkimuksesta yleensä. Sivuille kootaan muun muassa tutkijahaastatteluita, tieteen yleisötapahtumia, tiedeuutisia ja tutkimuksesta kertovia taustajuttuja.

Seuraa meitä:

Ota yhteyttä

Suomen Akatemian viestintä
terhi.loukiainen@aka.fi

Lisätietoja Suomen Akatemiasta www.aka.fi