20.11.2013

Tampereen teknillinen yliopisto on hulluna teknologiaan

”Menestyksen huumassa suomalaisten näkökulma teknologiaan on kaventunut. Emme ole huomanneet, kuinka nopeasti teknologinen kehitys etenee maailman eri kolkissa”, sanoo futurologi Risto Linturi.

Linturi esiintyi Tampereen teknillisen yliopiston toimintaa ja yritysyhteistyötä esittelevän TTY-forumin pääpuhujana. Ensimmäisen yhteistyötilaisuuden teemana oli ”hulluna teknologiaan”.

Linturi on laatinut Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnalle tutkimuksen sadasta merkittävimmästä teknologiasta vuoteen 2020 mennessä. Teknologioita luokiteltiin niiden leviämisen ja tulevan potentiaalin mukaiseen järjestykseen monilla perusteilla. Esimerkiksi grafeeni ja nanosellu ovat kiivaan teknologisen patenttikilpailun kohteena.

Linturin mukaan myös pikavalmistus (3D-valmistus) muuttaa merkittävästi tuotantoa ja logistiikkaa. ”Suuruuden ekonomia ei toimi uudessa yhteiskunnassa. 3D-tulostimet muuttavat nopeasti tilannetta. Kahdessakymmenessä vuodessa alan kokoa voi verrata nykyisen autoteollisuuden kokoon”.

Vanhan menestyksen varaan ei voi perustaa tulevaisuuden teknologisia panostuksia. ”Laaja-alainen tietoliikenteen koulutus alkoi jo 1960-luvulla. 1970-luvulla oltiin edelläkävijöitä tietoliikenteessä ja 1990-oltiin alan maailmanlaajuisella huipulla. 2000-luvulla on kylvetty menneisyyden loistossa. Olemme jääneet kelkasta monilla alueilla”, muistuttaa Linturi.

”Yksi tulevaisuuden teknologia löytyy robottiautoista, joiden kokeilut on aloitettu. Nissan ja Mercedes lupaavat täysin automaattisesti kulkevat autot tuotantoon vuonna 2020 ja Google jo 2018. Esimerkiksi Suomessa autoja tarvitaan nykyisen kolmen miljoonan sijaan vain miljoona. Autotalleja ja pysäköintiluolia tarvitaan aiempaa vähemmän”, visioi Linturi.

Linturin mukaan Suomen huoltosuhde heikkenee nopeasti eli Suomi on Euroopan ikääntymislaboratorio. ”Tulevaisuudessa kaikki työ pitää tehdä 600 000 työntekijää pienemmällä työvoimalla”, maalailee Linturi.

Teknologiasta pitää hullaantua edelleenkin. Ihminen asettaa rajat, ei teknologia.

Pidempiä työuria kehon varaosilla

Biomateriaalien ja kudosteknologian professori Minna Kellomäki pohti seminaarissa, miten voimme saada pidempiä työuria henkilökohtaisilla varaosilla. Varaosat voivat olla elävää kudosta, kokonaan keinotekoisia tai näiden yhdistelmiä.

Siirteet voivat olla kudospaloja eli luuta, ihoa tai rustoa, ja ne voivat olla omasta kehosta tai muilta ihmisiltä. Ihmisen keho vastaanottaa parhaiten autologisen eli oman kehon kudoksen. Onnistuneiden kirurgisten siirteiden historia on varsin lyhyt, sillä ensimmäiset munuaissiirteet tehtiin 1950-luvulla.

Implantit tehdään monenlaisista varaosista. Näiden historia on pidempi, jos otetaan huomioon kulta- ja silkki-implantit. Nykyaikaiset totaaliproteesit tuottavat edelleen tiettyjä pulmia, mutta niiden laatu paranee jatkuvasti.  Tampereella on tutkittu biohajoavia implantteja. ”Tampereella kehitetyt kudosteknologian sovellukset ovat lähteneet kiinnostuksesta tekniikkaan ja materiaaleihin. Kudosteknologiassa tehdään potilaan omasta kudoksesta potilaalle itselleen puuttuvaa kudosta korvaava tuote (tissue engineering). Kyse on elävän ja vähemmän elävän materiaalin yhdistelmästä. Reumaatikoille valmistettu kudostyyny on esimerkki tällaisesta yhteistyöstä”, sanoo Kellomäki.

Toinen esimerkki on potilaan omasta rasvasta tehtävät varaosat ihmiselle. Tampereella kehitetyn teknologian avulla potilaan leukaluuhun on tehty potilaan omista rasvasoluista kasvatettu siirre.

”Haemme tulevaisuuden kudosteknologiaa. Luu, hermo, sydän ja verkkokalvot ovat kohteitamme. Esimerkiksi nivelrikon parantaminen on jatkossa mahdollista. Tämä vaatii yhteiskunnalta kuitenkin muutosta, jotta aiheeseen voidaan puuttua riittävän ajoissa”, sanoo Kellomäki.

Teksti: Vesa Varpula
Kuvat: TTY:n arkisto

Viimeksi muokattu 7.5.2015

Tietysti.fi on Suomen Akatemian sivusto, joka kertoo yleistajuisesti Akatemian rahoittamasta tutkimuksesta sekä tieteestä ja tutkimuksesta yleensä. Sivuille kootaan muun muassa tutkijahaastatteluita, tieteen yleisötapahtumia, tiedeuutisia ja tutkimuksesta kertovia taustajuttuja.

Seuraa meitä:

Ota yhteyttä

Suomen Akatemian viestintä
terhi.loukiainen@aka.fi

Lisätietoja Suomen Akatemiasta www.aka.fi