Lähes kolmasosalla suomalaisista alttius sairauksiin, joita voi ehkäistä ruokavaliolla ja liikunnalla

Muuttaisitko elintapojasi, jos tietäisit kantavasi genotyyppiä, joka vaikuttaa Alzheimerin taudin, kakkostyypin diabeteksen tai sydän- ja verisuonitautien puhkeamiseen? Kun tietäisit, että ruokavalio, liikunta ja terveet elintavat hidastavat tai estävät tautia puhkeamasta. Akatemian rahoittamassa hankkeessa paneudutaan asiaan monitieteisesti. Haastateltavana on tutkimusprofessori Raija Tahvonen Luonnonvarakeskuksesta.

Suomalaisista noin 30% kantaa riskiä lisäävää genotyyppiä. Alzheimerin taudin, tyypin 2 diabeteksen sekä sydän- ja verisuonitautien hoito maksaa miljardeja vuodessa sen lisäksi, että ne ovat yleensä puhjetessaan pakollinen elämänmuutos ja henkilökohtainen tragedia, joka koskee myös lähipiiriä.

Mikä ApoEε4-genotyyppitieto?

”Väitetään, että ε4 on ihmisen alkuperäinen ApoE-genotyyppi. ApoE-geeni osallistuu esim. rasvojen kuljetukseen elimistössä ja immuunijärjestelmän toimintaan. Ihminen pärjäisi ε4-tyypin kanssa paremmin, jos eläisi ja söisi kuten ihmiset 10 000 vuotta sitten. Nykyisillä elintavoilla ε4 on yhteydessä muun muassa Alzheimerin tautiin, tyypin 2 diabetekseen sekä sydän- ja verisuonitauteihin,” kertoo Tahvonen.

Kuka hyvänsä voi nykyään ostaa netistä testin ja selvittää suhteellisen halvalla oman genotyyppinsä. Asiaan liittyy myös eettisiä kysymyksiä.

Suomessa Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on antanut ohjeet geenitiedon ilmoittamisesta tieteellisissä tutkimuksissa. Myös konsortioryhmä tutkii ja pohtii hankkeeseen liittyviä eettisiä näkökohtia. Millä tavalla saatu tieto omista geneettisistä riskitekijöistä stressaa ihmistä, auttaako se muuttamaan elintapoja, pitääkö perheenjäsenille kertoa ja saavatko he tietää, vuotavatko tiedot eteenpäin esimerkiksi vakuutusyhtiöille? Nämä ovat isoja kysymyksiä.

Miten hanakasti ihminen muuttaa elintapojaan?

Auttaako tieto geneettisesti riskistä ihmisiä muuttamaan elintapojaan? Miten se vaikuttaa heidän terveydentilaansa tai ruokailutottumuksiinsa? Kuinka kauan ihmistä pitää ohjalta ja kannustaa, jotta pysyviä muutoksia saadaan aikaan? Tässä ovat tutkimuksen suurimmat kysymykset.

Tutkittavat ovat hyvin motivoituneita. Heidät jaetaan kahteen ryhmään – aktiiviryhmä saa tietää genotyyppinsä heti alkuvaiheessa ja verrokkiryhmä vasta tutkimuksen lopussa. ”Kaikki tutkimukseen ilmoittautuneet ovat ehdottomasti halunneet tietää, kantavatko he riskigeeniä vai eivät. Heidän jaetaan ryhmiin satunnaistamalla”

Vaikka ihminen ei kävisi koskaan testeissä, varman päälle voi silti pelata. ”Suomalaisista lähes kolmasosa kantaa tätä genotyyppiä. Terveellinen ruokavalio ja liikunta ovat hyväksi kaikille. Erityisen suuri merkitys niillä on ε4-genotyypin kantajille.”

Kaikkia mainittuja sairauksia voidaan ehkäistä tai puhkeamista viivästyttää tehokkaasti terveellisillä elintavoilla, liikunnalla ja oikealla ruokavaliolla. Ruokavalioasioista on tullut kovin muodikkaita, millaista ruokavaliota tutkija suosittelee?

”Aivan ravitsemussuositusten mukaan meilläkin jaetaan ohjeita. Terveellinen ruoka on päivittäin vähintään puoli kiloa kasviksia, mukaan lukien marjat ja hedelmät, täysjyväviljaa ja pehmeitä rasvoja ja kalaa 2-3 kertaa viikossa”, vakuuttaa Tahvonen.

Näytteenottajat aamupalaverissa Seinäjoen keskussairaalan Y-sairaalan laboratoriossa.

Teksti: Marja Nousiainen
Kuva: Erkki Oksanen, Raija Tahvonen, Pond5.com

Viimeksi muokattu 8.5.2017

Tietysti.fi on Suomen Akatemian sivusto, joka kertoo yleistajuisesti Akatemian rahoittamasta tutkimuksesta sekä tieteestä ja tutkimuksesta yleensä. Sivuille kootaan muun muassa tutkijahaastatteluita, tieteen yleisötapahtumia, tiedeuutisia ja tutkimuksesta kertovia taustajuttuja.

Seuraa meitä:

Ota yhteyttä

Suomen Akatemian viestintä
terhi.loukiainen@aka.fi

Lisätietoja Suomen Akatemiasta www.aka.fi