Uusia vaihtoehtoja Suomen maataloudelle – ravintoa ja ympäristöhyötyjä

Ihmisten tulisi syödä enemmän kasviksia ja vähemmän lihaa sekä oman että ympäristön hyvinvoinnin edistämiseksi. Biotalous eli luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen luo siihen monia mahdollisuuksia.

Luonnonvarakeskus on aloittamassa tutkimushanketta, jonka tavoitteena on tuoda esiin uusia ravinnoksi soveltuvia proteiinilähteitä sekä ihmisille että eläimille.

Eläinrehuksi käytettäviä uusia proteiinilähteitä kaivataan siksi, koska eläinproteiinin eli lihan kulutus on viime vuosikymmenien aikana voimakkaasti kasvanut ja lisännyt valkuaispitoisen eläinrehun tarvetta. Euroopan maatalous ei pysty tarvetta tyydyttämään, vaan suurin osa käytettävästä valkuaisainerehusta on Brasiliassa tuotettua soijaa.

Euroopan soijariippuvuutta halutaan kuitenkin vähentää, koska soijan viljelyalan massiivinen kasvattaminen Brasiliassa on tuhonnut laajoja alueita sademetsää, mikä taas kiihdyttää ilmastonmuutosta.

"Haluamme myös lisätä Suomen proteiiniomavaraisuutta", sanoo Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Anne Pihlanto. "Turun yliopiston ennakointitutkimuksessa tavoitteeksi oli asetettu 60 % omavaraisuus vuoteen 2030 mennessä. Mitä toimenpiteitä vaaditaan, jotta tavoitteeseen päästään?"

Ihmisravinnoksi soveltuvia uusia kasvivalkuaisen lähteitä taas haetaan täysin päinvastaiseen tarkoitukseen. "Ravintosuositukset osoittavat, että ihmisten syömä proteiinimäärä on tarpeettoman suuri", toteaa Pihlanto. "Lihan syöntiä tulisi vähentää ja kasvisten lisätä".

Ihmisten kannattaisi siis itse syödä valkuaispitoiset kasvikset sen sijaan, että niitä käytetään epäekologiseen lihantuotantoon.

"Tavoitteemme ei kuitenkaan ole muuttaa kaikkia ihmisiä kasvissyöjiksi, vaan tuoda kuluttajille helppoja vaihtoehtoja esimerkiksi työpaikkaruokaloihin".

Pihlanto kertoo, että samasta asiasta puhutaan myös Suomen Akatemian uudessa Ilmastoneutraali ja resurssiniukka Suomi -ohjelmassa, joka on yksi valtioneuvoston tänä vuonna nimeämistä kolmesta strategisen tutkimuksen teema-alueesta. Sen tavoitteena on luonnonvarojen kestävä käyttö ja ilmastonmuutoksen hillintä kiertotalouden keinoin.

"Suunnitellussa hankkeessamme lähdetään alkutuotannosta alkaen ja siihen sisältyvät myös viljelytekniikat. Kiertoviljelyllä  voidaan lisätä satoa ja viljelyn monipuolisuutta. Suomessa harrastetaan palkokasvien viljelyä vielä melko vähän. Sitä olisi hyvä hyödyntää enemmän ja samalla parantaa maaperän laatua ja vähentää lannoitteiden tarvetta", selittää Pihlanto. "Muita kiertoviljelyyn soveltuvia lajikkeita Suomessa olisivat esimerkiksi hamppu, tattari ja kinua."

"Meillä on ollut käynnissä palkokasvihanke, jossa pavuista tehtiin maidontyyppisiä valmisteita kuten jäätelöä", kertoo Pihlanto. "Alustava kuluttajaselvitys osoitti, että kuluttajat ovat kiinnostuneita."

"Kasvien käsittely eroaa teknisesti maidon käsittelystä, mutta palkokasveja varten meillä on menetelmä olemassa. Tutkimushanke muiden kasvien osalta alkaa pian."

"Mitä pitäisi enemmän hyödyntää Suomessa ovat sienet", painottaa Pihlanto. "Metsät ovat sieniä pullollaan ja ne ovat myös hyvä vientituote. Maatalouden sivuvirtoja, kuten olkia, voitaisiin hyödyntää viljeltävien sienten kasvatuksessa. Sienten maanpäälliset osat ihmisten ravinnoksi ja maanalainen rihmasto eläinrehuksi", ehdottaa Pihlanto. "Isomman mittaluokan sienten viljelystä meillä on jo jonkin verran kokemustakin yhteistyössä hollantilaisen Wageningenin yliopiston kanssa."

Kuinka kuluttajat suhtautuvat uusiin makuelämyksiin?

Kuluttajat valitsevat mitä kaupan hyllyltä mukaan tarttuu ja viime kädessä myös sen mitä tuotteita sieltä löytyy. Elintarviketeollisuus seuraa kuluttajien mieltymyksiä tarkkaan ja vastaa niihin tuotevalikoimallaan.

Teollisuus ei siis ensisijaisesti seuraa terveysviranomaisten ravintosuosituksia. Eli, vaikka suositusten mukaan ihmiset syövät liikaa proteiinia jo nyt, teollisuus on viime vuosina vastannut kuluttajien toiveisiin lisäämällä proteiineja joihinkin tuotteisiin entisestään.

Mutta makuasioista ei tietenkään sovi kiistellä. "Kyllä, kuluttajat ovat isossa osassa hyväksymässä uudet tuotteet ja voidaan sanoa, että kuluttaja-asiat ovat tämän hankkeen suurin haaste ", myöntää Pihlanto. "Pitääkö kasvivalkuaisesta valmistetun tuotteen olla lihan makuista, vai auttaako maun säätäminen vaikka yrteillä?"

"Ehdoton edellytys uusien tuotteiden menestykseen on se, että mukana on yrityksiä, jotka kykenevät tuottamaan kauppoihin kuluttajien maku- ja hintakriteerit täyttäviä tuotteita riittävässä määrin. Tätä tarkoitusta varten meillä on hankkeessa mukana PK- ja isompiakin yrityksiä. Kuluttajien makumieltymyksistä olemme saaneet tietoa Makery Oy:n tekemien kuluttaja- ja markkinatutkimusten kautta."

Pihlannon mukaan kasvisvaihtoehtojen lisääntymisellä ihmisten ruokavaliossa olisi merkittävä vaikutus ympäristön hyvinvointiin ja hän uskoo, että ympäristötietoisuuden lisääminen viestinnän keinoin on tehokas tapa vaikuttaa ainakin joidenkin ihmisten asenteisiin.

"Tämän projektin jälkeen eri vaihtoehdot ovat selvillä ja tiedämme mihin niistä kannattaa panostaa jatkossa. Myös kliinisiä kokeita on suunnitteilla sekä laskelmia säästöistä terveydenhoitokuluissa ja ympäristön hyvinvoinnissa, jos lihan syönti vähenisi."

Teksti: Katri Pajusola Kuvat: Erkki Oksanen ja LUKE

Viimeksi muokattu 16.9.2015

Tietysti.fi on Suomen Akatemian sivusto, joka kertoo yleistajuisesti Akatemian rahoittamasta tutkimuksesta sekä tieteestä ja tutkimuksesta yleensä. Sivuille kootaan muun muassa tutkijahaastatteluita, tieteen yleisötapahtumia, tiedeuutisia ja tutkimuksesta kertovia taustajuttuja.

Seuraa meitä:

Ota yhteyttä

Suomen Akatemian viestintä
terhi.loukiainen@aka.fi

Lisätietoja Suomen Akatemiasta www.aka.fi