Hyödyntämisen ja suojelun tasapaino – se riippuu kalasta

Itämeren lohta ei saa syödä paljoa ympäristömyrkkyjen, eikä Jäämeren lohta liikakalastuksen vuoksi. Tenojoen loheen kytkeytyvää matkailuelinkeinoa voidaan silti vahvistaa biotaloudellisesti kestävällä tavalla. Särkikalojen hyödyntämiseen olisi taas hyvä panostaa reilusti, koska kalaa on paljon, mutta tuotekehittely on vasta alkuvaiheessa.

"Kun mietitään kalakantojen merkitystä biotaloudessa ja kotimaisten kalojen osuuden lisäämistä ravintona, täytyy täsmentää puhutaanko sellaisista kalavaroista, jotka vielä eivät ole riittävän hyödyntämisen piirissä vai sellaisista, joiden hyödyntämistä suoran kalastuksen muodossa ei voida lisätä saattamatta kantaa uhanalaiseksi", sanoo Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jaakko Erkinaro.

Erkinaro on tutkinut Tenojoen lohikantoja kolmisenkymmentä vuotta ja tutkimustietoa Arktisen alueen lohesta on muutenkin runsaasti.

"Tänä vuonna aloitimme Suomen Akatemian rahoittaman aivan uudenlaisen monitieteellisen tutkimushankkeen, jossa Turun ja Oulun yliopistojen sekä Luonnonvarakeskuksen voimin selvitämme Tenon lohen nykytilaa, kertoo Erkinaro. Tutkimuksessa yhdistetään populaatio- ja kalastusbiologiaa, genetiikkaa ja ensimmäistä kertaa myös sosiologiaa. Se tarkoittaa paikallisten ihmisten näkökantojen ja paikallistiedon huomioimista lohikantojen käytön ja suojelun hallinnassa."

"Pyrimme rakentamaan kokonaistarkastelumallin, jossa on paikallisten ihmisten kokemus ja näkemys mukana. Emme halua, että paikallisille syntyisi käsitys "muualta tuodusta" tieteellistä tutkimuksesta, joka sanelee toimintaa."

"Tutkittu tieto mahdollistaa kokonaisjärjestelyt niin, että kalastusta voidaan edelleen harjoittaa. Biotaloutta on se, että optimoidaan hyödyntämisen ja suojelun tasapaino, ja että taloudellinen arvo rakennetaan kestäväksi. Kehykset täytyy rakentaa niin, että paikalliset asukkaat ja matkailukalastajat voivat kalastaa ja siitä saadaan myös elinkeinomahdollisuuksia", selittää Erkinaro.

Tenon lohikantojen hyödyntäminen

"Kalastetun Jäämeren lohen määrää Tenolla ei voida enää kasvattaa, vaan toimintaa täytyy muuten kehittää, kuten lisätä kalastuksen yhteyteen muuta palvelutarjontaa, painottaa Erkinaro. Matkailukalastusta voitaisiin esimerkiksi tarjota huippusesongin lisäksi myös muina vuodenaikoina ja liittää matkailutuotteeseen vaikka perinteistä kalastusta lohipadoilla."

"Tärkeintä on miettiä keinoja, joilla toimintaa voidaan jalostaa tuloksellisemmaksi, mutta ei lisätä lohen kuolevuutta. Hyödyntämisen keinoja me emme Lukessa kuitenkaan pohdi, vaan se on paikallisten matkailuyrittäjien tehtävä. Me tuotamme tietoa, jonka perusteella voidaan tehdä kestäviä hyödyntämispäätöksiä. Tätä tietoa käyttää myös paikallinen kalataloushallinto kalastuslupia myöntäessään", selvittää Erkinaro.

"Kunnalla on tarve lisätä elinkeinotoimintaa alueella, mutta määrät ovat tietenkin alueen asukkaista itsestä kiinni. Osalla on jo nyt paljon matkailutoimintaa, osalla taas ei yhtään. Ammattikalastusta on Tenolla nykyään melko vähän. Enimmäkseen se on kotitarvekalastusta ja kulttuurin vaalimista."

Uhka ja mahdollisuus

Tenon lohi on siis alueen elinkeinoharjoittajille mahdollisuus, mutta lohen kannalta katsottuna kalastus on taas pahin uhka.

"Juuri nyt käydään Norjan kanssa neuvotteluja Tenon kalastuksen järjestämisestä. Norjalle matkailukalastus ei ole yhtä tärkeää kuin Suomelle. Norjalle taloudellisesti tärkeää ja iso bisnes on lohen merikasvatus ja sitä on paineet entisestään kasvattaa. Myös Venäjällä on lähivuosille suuret suunnitelmat lohenkasvatuksen suhteen. Kasvatuskasseista karkaa kaloja jonkin verran ja se on riski lajin monimuotoisuudelle. Tällä hetkellä karkulaisia ei onneksi ole kovin paljoa", Erkinaro kertoo.

"Ilmastonmuutos on toinen uhkakuva. Nyt jo nähdään, että lohen elämässä kriittinen vaelluskäyttäytyminen on muuttumassa, ja lohet liikkuvat pohjoisempana merellä kuin ennen. Se saattaa vaikuttaa nuorten lohien elinmahdollisuuksiin. Tähän ei voida vaikuttaa, mutta ihmisen toimintaan eli kalastukseen sentään voidaan", sanoo Erkinaro.

Lisää kotimaista kalaa ruokapöytään

"Särkikalakantoja saisi hyödyntää paljon nykyistä enemmän, sanoo Erkinaro. Lisääntyneet kannat ovat iso kysymys sekä sisävesissä että rannikkoalueilla. Runsas lisääntyminen voi olla seurausta vesistöjen rehevöitymisestä ja ilmastonmuutoksesta."

"Särkikalat eivät perinteisesti ole olleet se halutuin kalavaihtoehto kaupan hyllyllä, joten menestyvien tuotteiden kehittely on haasteellista. Hyviä kokeiluja on kuitenkin jonkin verran jo ollut: etelän anjovikset päihittäviä särkisäilykkeitä ja markettien eteisessä maistatettuja särkikalapullia. Listaan voisi lisätä vaikka korkeasti brändätyt lemmikkieläinherkut särjestä Keski-Euroopan markkinoille ja biopolttoaineen tuottaminen kirjolohikasvattamojen kalanperkeestä", ehdottaa Erkinaro.

Pohjanmaan yrittäjät ovat jo heränneet särkikysymykseen. Kesäkuisessa Pop Up Pohjanmaa -tapahtumassa Helsingissä yleisölle tarjottiin särjestä, lahnasta ja säynävästä eli "älykaloista" valmistettuja ruokaherkkuja "Syö särkeä, se kasvattaa järkeä!".

"Yrittäjien täytyy tietysti aina ottaa huomioon kylmät taloudelliset realiteetit, mutta hyödyntämiskelpoisia mahdollisuuksia on varmasti paljon", Erkinaro uskoo.


Teksti: Katri Pajusola
Kuvat: Jaakko Erkinaro ja Roni Rekomaa

Viimeksi muokattu 15.9.2015

Tietysti.fi on Suomen Akatemian sivusto, joka kertoo yleistajuisesti Akatemian rahoittamasta tutkimuksesta sekä tieteestä ja tutkimuksesta yleensä. Sivuille kootaan muun muassa tutkijahaastatteluita, tieteen yleisötapahtumia, tiedeuutisia ja tutkimuksesta kertovia taustajuttuja.

Seuraa meitä:

Ota yhteyttä

Suomen Akatemian viestintä
terhi.loukiainen@aka.fi

Lisätietoja Suomen Akatemiasta www.aka.fi