21.11.2017

Venäläisen kirjallisuuden vahvat naiset

Tohtorikoulutettava Anni Lappela piti Pyhäjoen lukion oppilaille lokakuussa Suomen Akatemian Tietobreikin. Lappela luennoi lukiolaisille venäläisestä kirjallisuudesta ja venäläisen kirjallisuuden klassikoista, joihin kuuluu muun muassa Leo Tolstoin 1800-luvun romaaniklassikko “Anna Karenina”. Luennon aiheena oli venäläisen yhteiskunnan kuvaus ja naisten asema venäläisessä kirjallisuudessa.

Anni Lappela opiskelee Helsingin yliopistossa venäjän kielen ja kirjallisuuden tohtoriksi. Hän on aina pitänyt kirjallisuudesta. Venäjän kielestä hän innostui kunnolla lukiossa, kun huomasi haluavansa osata venäjää niin hyvin, että voi lukea venäläisiä kirjoja niiden alkukielellä.

Lappela tekee väitöskirjaa ensimmäistä vuotta, joten väitöskirjan aihe tulee vuosien aikana vielä tarkentumaan ja muuttumaan: ”Tällä hetkellä tutkinnan aiheena on kaupunkitilan kuvaaminen ja kaupunkikokemus venäläisessä kirjallisuudessa.”

Uutta kirjallisuutta ei ymmärrä, jos ei tunne klassikoita

Lappelan mukaan tärkeää kirjallisuutta tutkiessa on uuden kirjallisuuden suhde vanhaan. Jotta uutta kirjallisuutta voi ymmärtää, täytyy tutkia myös vanhoja klassikkoteoksia ja niiden teemoja ja aiheita. Venäläisestä kirjallisuudesta kiinnostavaa tekee muun muassa sen ajan ongelmien, historian sekä yhteiskunnan kuvaaminen.

Venäläisessä kirjallisuudessa on kuvattu enemmän miesten ja poikien kuin naisten kokemuksia. Siksi naisten elämän ja aseman esille tuominen kiinnostaa. Romaaneja, joista Lappela Pyhäjoella kertoi, yhdistääkin juuri naisten kokemusten kuvaus: naisen vapautuminen perinteiden kahleista, lasten ja esiteinien elämä sekä naisten itsenäistyminen.

Lappela kertoi venäläisistä romaaneista “Anna Karenina”, “Suleika avaa silmänsä” ja “Kolmannessa luokassa”. Leo Tolstoin “Anna Kareninassa” keskeisiä aiheita ja teemoja ovat naisen aviorikos sekä sen seuraukset avioliitolle. Myös avioliiton kritisointi ja 1800-luvun maatalouden modernisaation kysymykset tulevat kirjassa esille.

Guzel Jahinan romaanissa “Suleika avaa silmänsä” näkyy naisen itsenäistyminen sekä kokemukset vankileiristä. Natalja Kljutšarjovan romaanissa “Kolmannessa luokassa” selvitetään, millainen maa Venäjä oikeastaan on.

Kaikki nämä romaanit ovat reagoineet rohkeasti ajankohtaisiin aiheisiin. 1800-luvulla kirjoitettujen aviorikosromaanien teemoja ovat huono äitiys, yhteiskuntaan kohdistuva kritiikki sekä naiskysymys. Naisten oikeudet ja asema on tuotu esille. Myös uskonto ja Raamattu ovat olleet keskeisessä asemassa tuon ajan yhteiskunnassa. Ennen kaikkea kirjoissa käsitellään avioliittoa, naisten ja talonpoikien asemaa, lasten ja nuorten kasvamista, vankileirejä, ihmisten kohtaloita, tuon ajan aatteita sekä ympäröivän yhteiskunnan ja todellisuuden kuvaamista.

Venäläistä nykykirjallisuutta

Lappela kertoo, että 1980-luvulla alkunsa saaneessa nykykirjallisuudessa taas naisten yksityistä elämää halutaan ottaa esiin. Esimerkiksi perheväkivalta tuodaan esille, yksityisestä halutaan tehdä julkista. Usein kirjoissa kuvataan arkielämää ja perhettä sekä nuoria naisia ja heidän vaikutusta omaan maahan ja ympäröivään todellisuuteen. Nykykirjallisuudessa tulee esille historiallinen perspektiivi ja monenlaiset tyylilajit. Kirjoista löytyy niin dystopiaa kuin realismiakin.

Lukiolaiset kysyivät kirjojen kritiikistä: ovatko kirjat tarkkailussa tai sensuroinnissa? Lappelan mukaan venäläisten kirjailijoiden työhön ei kuitenkaan puututa, sillä kirjallisuus ei ehkä ole sensuroijien mielestä niin merkittävä vaikuttamisen alue.

Lappela on innostunut tutkimaan ympäristön ja kaupungin kuvaamista: ”Erilaisten kaupunkiin liittyvien mielikuvien luominen venäläisessä kirjallisuudessa kiinnostaa ehkä eniten.”

Teksti: Oona Korpela, Pyhäjoen lukio
Kuvat: Veera Röyttä, Pyhäjoen lukio

 

 

Viimeksi muokattu 21.11.2017

Tietysti.fi on Suomen Akatemian sivusto, joka kertoo yleistajuisesti Akatemian rahoittamasta tutkimuksesta sekä tieteestä ja tutkimuksesta yleensä. Sivuille kootaan muun muassa tutkijahaastatteluita, tieteen yleisötapahtumia, tiedeuutisia ja tutkimuksesta kertovia taustajuttuja.

Seuraa meitä:

Ota yhteyttä

Suomen Akatemian viestintä
terhi.loukiainen@aka.fi

Lisätietoja Suomen Akatemiasta www.aka.fi