23.2.2015

Unohdettu Viipuri tuli lähelle lukiolaisia Sonkajärven Tietobreikissä

Sonkajärven lukio sai tammikuussa vieraan Jani Karhusta, tutkijasta Itä-Suomen yliopiston historian- ja maantieteenlaitokselta. Karhu vieraili lukiolla Suomen Akatemian järjestämän Tietobreikki-tilaisuuden merkeissä. Karhu aloitti luentonsa näyttämällä kaksi mustavalkokuvaa kaupungista, jota kovin moni lukiolainen ei tunnistanut. Kyseinen kaupunki oli Viipuri, Karhun luennon pääaihe, jota hän käsitteli enemmän pienen alustuksen jälkeen.

Karhu alusti luentoaan kertomalla historiasta ja sen tutkimuksesta ylipäänsä. Hän määritteli historian tieteeksi, jonka tutkimisen mahdollistavat ajan jäljet eli lähteet. Niitä ovat esimerkiksi tilastot, arkistot, ihmiset ja valokuvat. Kaikkia näitä lähteitä on käytetty myös Viipuri-projektissa, josta Karhu oli tullut kertomaan. Karhu esitteli myös historian projekteja ja tutkimuksia, joita Joensuussa on tehty ja joissa hän on ollut itsekin mukana.

Viipurin historian kerrostuneisuus kiehtoo tutkijoita

Karhun ja muiden tutkijoiden Viipuri-projekti tutkii Viipurin historiaa ja eri aikakausien jättämää kerrostuneisuutta Viipurin kaupunkiin. Kyseinen kaupunkihan on ollut osana Ruotsin, Neuvostoliiton, Suomen ja myös nykyisen Venäjän vallan aikaa. Tutkijat haluavat selvittää, miten kyseinen kerrostuneisuus näkyy Viipurin historiassa, sillä vielä tänäkin päivänä eri aikakaudet ovat siellä selvästi ja ainutlaatuisesti nähtävillä. Tutkimukseen kuuluu myös Viipurin tulkitseminen eri näkökulmista. Miten Eurooppa näkee Viipurin? Millainen rooli Viipurilla oli Neuvostoliiton aikana, kun se oli suljettuna? Entä sen asema kotina ja asuinpaikkana? Yhdellä kaupungilla voi olla monet kasvot, mutta Viipurilla niitä on vieläkin enemmän.

Karhu kertoi myös ihmisten muistoista ja traumoistakin, joita Viipuri on jättänyt. Kaupunki menetettiin Neuvostoliitolle ilman taistelua, ja 400 000 evakkoa muutti sieltä muualle Suomeen. Monet ihmiset menettivät kotinsa. Nämä kaksi asiaa ovat Karhun mukaan jättäneet jälkeensä traumoja. Kuitenkin näiden ihmisten ajatuksissa, sanoissa ja muistoissa Viipuri on elänyt tähänkin päivään asti, vaikka avoin puhuminen Viipurista ei Neuvostoliiton aikaan ollutkaan mahdollista. Osana tutkimuksia Karhu tapaa juuri niitä ihmisiä, joilla on vahva suhde Viipuriin ja muistoja kerrottavanaan.

Karhun mukaan Viipuri on nykyään hieman jopa mytologisoitunut, muuttunut muistoissa unenomaiseksi paikaksi. Mediakin on osaltaan vaikuttanut asiaan, sillä se kirjoittaa yleensä aina vain Suomen ajan Viipurista, joka tietysti herättää monissa tunteita. Karhun mielestä on myös mielenkiintoista, kuinka hänen haastattelemansa ihmiset puhuvat Viipurista kuin se olisi yhä osa Suomea. Eräs haastateltava oli esimerkiksi sanonut Viipuria "Suomen kauneimmaksi kaupungiksi", ei kaupungiksi, joka on nykyään osana Venäjää.

Nuoriso ei tunnista Viipuria kuvista

Luennon lopuksi Karhu kertoi, kuinka historiakuva Viipurista muuttuu koko ajan. Nuoriso ei enää esimerkiksi tunnista Viipuria kuvista, kuten meillekin kävi luennon alussa. Kun sukupolvet vaihtuvat, yhä harvemmalle Viipuri on lähellä sydäntä. Hauskana esimerkkinä historiakuvan muuttumisesta, Viipurin vanhoissa linnoituksissa on tänä päivänä mm. carting-ratoja aktiviteetteina uudelle sukupolvelle.

Viimeksi muokattu 27.5.2015

Tietysti.fi on Suomen Akatemian sivusto, joka kertoo yleistajuisesti Akatemian rahoittamasta tutkimuksesta sekä tieteestä ja tutkimuksesta yleensä. Sivuille kootaan muun muassa tutkijahaastatteluita, tieteen yleisötapahtumia, tiedeuutisia ja tutkimuksesta kertovia taustajuttuja.

Seuraa meitä:

Ota yhteyttä

Suomen Akatemian viestintä
terhi.loukiainen@aka.fi

Lisätietoja Suomen Akatemiasta www.aka.fi