14.6.2016

Tietobreikki vesitutkimuksesta Rokualla

Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevalla Rokuan harjualueella järjestettiin GLOBE-päivä, jossa tutkijat saivat esitellä omaa tekemistään Utajärven 8. – 9. luokan oppilaille. Oulun yliopiston tutkijatohtori Pekka Rossi ja tohtorikoulutettava Riku Eskelinen osallistuivat tapahtumaan esittelemällä Rokualla tehtyä laajaa hydrologista tutkimusta. Tutkimuksessa selvitettiin miksi veden pinnan tasot olivat laskussa 2000-luvun alkupuolella Rokuan harjun järvissä. Tarve tutkimukseen tuli  alunperin paikallisilta maanomistajilta, jotka olivat huolissaan alueen matkailumahdollisuuksien heikkenemisestä heikon vesitilanteen vuoksi. Tutkimuksessa kerättiin runsaasti tietoa erilaisilla kenttätutkimusmenetelmillä Rokuan harjun maaperästä, järvistä ja virtavesistä. Lisäksi käytettiin apuna matemaattisia malleja, joiden avulla tutkittiin muuttuvan ilmaston vaikutusta järvien vedenpinnan tasoon.

Oppilaat vedenlaatua mittaamassa

Utajärven 8-9 luokkalaisille esiteltiin tapahtumassa vesistöihin liittyvää näytteenottoa. Oppilaat mittasivat Rokuan Jaakonjärven pH-arvon ja sähkönjohtavuuden sekä harjoittelivat vesinäytteen ottoa bakker-näytteenottimella. Järven lämpötila mitattiin sen pinnasta, sekä pohjasta jolloin havaittiin pintaveden olevan noin asteen verran lämpimämpää kuin pohjassa olevan veden. Oppilaiden mielestä noin 14 asteinen vesi ei kuitenkaan vielä ollut uintikelpoista. Lisäksi oppilaat vertailivat vesinäytteen väriä aikaisempina vuosina kerättyjen vesinäytteiden väriin. Järvestä mitattu pH, sähkönjohtavuus ja veden väri olivat hyvin lähellä sadevedestä mitattuja arvoja. Näin ollen oppilaat päättelivät järven veden olevan pääosin peräisin sateesta. Samaan lopputulokseen on päästy myös Oulun yliopiston tekemässä tutkimuksessa, jossa veden stabiilien isotooppien avulla määritettiin Jaakonjärven yhdeksi pääasialliseksi lähteeksi sadevesi  ja toiseksi nuori pohjavesi.  Rokuanharjun maaperässä on luonnostaan fosforia, joka on peräisin aikanaan alueella olleen meren pohjasta. Mikäli vesi kulkeutuu järveen pohjavesivirtauksena pitkän aikaa, siihen liukenee matkalla maaperän fosforia, joka mahdollistaa järven rehevöitymisen. Veden alkuperä järvissä selittää miksi jotkut Rokuan alueen järvistä ovat varsin reheviä ja toiset niistä varsin kirkasvetisiä ja karuja.

Lämpökamera osana vesitutkimusta

Kuva 1. Utajärven koululaiset mittaamassa Jaakonjärven pHta
ja lämpötilaa

Lämpökamera on nopea työkalu lähdepaikkojen löytämiseen järvistä ja virtavesistä. Menetelmä perustuu pohja- ja pintavesien lämpötilaeroon. Pohjaveden lämpötila on ympäri vuoden melko vakaa (5 – 7 astetta) kun taas pintavedet jäätyvät talvella ja lämpenevät kesällä. Kesäisin pohjavesivirtaamat järviin näkyvät viileämpina alueina. Jos järveen tulee paljon pohjavettä järven vesi on viileää keskikesälläkin kuten jotkut oppilaat kertoivatkin eräästä Rokuan suppajärvestä. Lämpökameratekniikka on kehittynyt ja yleistynyt huomattavasti viimeaikoina. Nykyään on mahdollista hankkia edullisia pieniä kännykän kokoisia laitteita, joita on helppo kuljettaa maastossa mukana. Mukana kannettava lämpökamera auttaa tutkijaa löytämään kiinnostavat kohteet helposti. Oppilaat pääsivät kokeilemaan lämpökameran toimivuutta rastilla, jossa näkivät lämpötilaerot kasvojen ja vaatetuksen välillä.

Teksti: Riku Eskelinen ja tutkijatohtori Pekka Rossi, Oulun yliopiston teknillisen tiedekunnan vesi- ja ympäristötekniikan tutkimusyksiköstä

 

Viimeksi muokattu 8.6.2017

Tietysti.fi on Suomen Akatemian sivusto, joka kertoo yleistajuisesti Akatemian rahoittamasta tutkimuksesta sekä tieteestä ja tutkimuksesta yleensä. Sivuille kootaan muun muassa tutkijahaastatteluita, tieteen yleisötapahtumia, tiedeuutisia ja tutkimuksesta kertovia taustajuttuja.

Seuraa meitä:

Ota yhteyttä

Suomen Akatemian viestintä
terhi.loukiainen@aka.fi

Lisätietoja Suomen Akatemiasta www.aka.fi