15.4.2016

Tietobreikki oikeuspsykologiasta

Keskiviikkona 9. maaliskuuta psykologian tohtori Helinä Häkkänen-Nyholm piti Lahden yhteiskoulun psykologiasta kiinnostuneille lukiolaisille kompaktin tietopaketin oikeuspsykologin työstä ja oikeudessa toimimisen erityispiirteistä. Paikalla oli myös asiasta kiinnostuneita opettajia. Häkkänen-Nyholm kertoi yrityksestään PsyJuridicasta, jossa asiakkaan käytössä on samanaikaisesti lakimies, psykologi, työnohjaaja ja psykoterapeutti. Hän myös mursi tv-sarjojen ja elokuvien luomia ennakkokäsityksiä oikeuspsykologin työstä. Hän esimerkiksi kertoi ettei hän ole mikään laboratoriossa työskentelevä tutkija, joka pääsee rikospaikoille. Todellisuudessa työnkuvaan ei kuulu rikospaikoilla vieraileminen.

Häkkänen-­Nyholm poisti erityisesti jotain tunnettuja  harhaluuloja. Ihmiset ajattelevat helposti, että ihmisen muisti on todella tarkka, ja voi kopioida tapahtumat päähänsä valokuvamaisen tarkasti. Häkkänen-­Nyholm painotti useasti, että ihmisen muisti ei ole ollenkaan niin hyvä kuin luullaan. Muistia voidaan myös manipuloida ja muuttaa esimerkiksi erilaisella kysymyksenasettelulla. Ihmiselle voi syntyä myös erilaisia valemuistoja. Silminnäkijähavaintojen kohdalla on erityisen tärkeää, että todistajaa ei ohjailla vastaamaan jollakin suotuisalla tavalla. Häkkänen-­Nyholm myös poisti yleisen käsityksen, että ihminen voisi poistaa traumaattiset tapahtumat kokonaan mielestään, esimerkiksi seksuaalisen hyväksikäytön tai raiskauksen.

Yleisö oli saanut etukäteen esittää kysymyksiä, joista osaan vastattiin esityksen aikana. Esiin tulivat muun muassa lapsen kuuleminen rikosprosessin aikana, syyntakeettomuus ja mielentilatutkimuksen  tekeminen. Mielentilatutkimuksesta Häkkänen­-Nyholm nosti esiin hyvin tunnetun tapauksen, Breivikin ja hänen mielentilansa. Ensimmäistä, Breivikin psykopaattiseksi ja täten syyntakeettomaksi julistamaa, mielentilatutkimusta, joka myöhemmin kumottiin, Helinä selittää sillä, että Breivik on saanut mahdollisesti harhautettua psykologia, joka ei ole ollut niin kokenut. Hän nosti esille, että yleensä hullun teeskentely huomataan hyvin nopeasti, ja syyntakeettomuus annetaan niille, jotka todella ovat esimerkiksi mielisairaita. Häkkänen­Nyholm myös esitteli eri syyntakeisuusluokat, jotka ovat syyntakeinen, alentuneesti syyntakeinen ja syyntakeeton.

Noin puolen tunnin esittelyn jälkeen yleisö sai esittää kysymyksiä. Monia kiinnosti lasten käsittely oikeusprosessissa ja heidän oikeuksiensa turvaaminen. Kysymyksiä esitettiin myös siitä, mikä on yleisin syy, miksi psykologin työtä tarvitaan oikeusprosessin aikana. Paljon tuli kysymyksiä myös oikeuspsykologin työnkuvasta. Häkkänen­Nyholm myös vastasi esitettyyn kysymykseen siitä, kuinka hyvin valehtelu on tunnistettavissa ihmisestä. Hän muistutti, että mitään tiettyjä maneereja, kuten vasemmalle katsomista tai hiusten sukimista, ei voi yhdistää valehteluun. Valehtelun voi tunnistaa esimerkiksi epäjohdonmukaisesta tai epärelevantista tarinasta. Yleisöä kiinnostivat myös erilaiset rikoksiin liittyvät mielenterveyshäiriöt ja erilaiset psykologiset ilmiöt. Häkkänen­Nyholm vastasi kysymyksiin hyvin kattavasti ja antoi kuulijoille paljon uutta tietoa. Kenties yleisön joukossa oli muutamia tulevia oikeuspsykologeja.

Teksti ja kuvat: Sylvia Kumpulainen ja Veera Miettinen, Lahden yhteiskoulu

Viimeksi muokattu 8.6.2017

Tietysti.fi on Suomen Akatemian sivusto, joka kertoo yleistajuisesti Akatemian rahoittamasta tutkimuksesta sekä tieteestä ja tutkimuksesta yleensä. Sivuille kootaan muun muassa tutkijahaastatteluita, tieteen yleisötapahtumia, tiedeuutisia ja tutkimuksesta kertovia taustajuttuja.

Seuraa meitä:

Ota yhteyttä

Suomen Akatemian viestintä
terhi.loukiainen@aka.fi

Lisätietoja Suomen Akatemiasta www.aka.fi