2.1.2017

Tietobreikki Kuopiossa: Kaikesta on aina selviydytty

Suomen lyhyeen historiaan mahtuu paljon erilaisia vaiheita; sodat, nälkävuodet ja muut kriisit sekä rauhaan siirtyminen vuonna 1944 ovat kuitenkin muokanneet kansakunnastamme erityisen yhtenäisen ja vahvan. 

Jyväskylän yliopiston professori Petri Karonen aloitti Kuopion Lyseon lukion Suomi 100 -juhlavuoden kertomalla Tietobreikissä Suomen historian moninaisista vaiheista käsitellen sitä, missä määrin Suomi on ollut menestystarina ja missä määrin selviytymistarina. 

Suomi on historiansa aikana ollut vuorotellen sekä Ruotsin että Venäjän vallan alaisuudessa. Maamme historian kulmakivinä voidaan kuitenkin pitää kaikkien vuosien saatossa rajojen ja hallinnon muutoksia, autonomian saavuttamista ja itsenäistymistä vuonna 1917.

Karonen kertoi analysoivansa Suomen historiaa kolmen eri käsitteen avulla: menestyksen, selviytymisen ja sietokyvyn. Karonen kertoi, että nämä kolme ominaisuutta ovat hyvän ja vahvasti rakennetun yhteiskunnan peruspilareita. Menestyksellä Karonen tarkoitti sitä, kuinka hyvin Suomi on pärjännyt suhteessa muihin maihin: Suomessa erinomainen sananvapaus, vakaus ja väkivallattomuus sekä ihmisoikeudet ovat loistavia esimerkkejä kansakunnan menestyksestä koko maailman mittakaavassa. Karonen painotti yhteiskunnan sietokyvyn merkitystä erityisen paljon. 

"Kun pystytään joustamaan ja mukautumaan varsinkin pitkällä aikavälillä vallitseviin olosuhteisiin, on maassa suhteellisen hyvät oltavat kaikesta huolimatta, sillä sietokyky, varsinkin epävarmuuden sietokyky on ollut Suomenkin historiassa avainroolissa", Karonen selventää.

Suomen historiaa Karonen käsitteli kuitenkin etenkin kriisien näkökulmasta. Suurimmat kriisit ovat olleet Suomessa enimmiltä osin väestökriisejä, taloudellisia kriisejä, poliittisia kriisejä sekä rauhankriisejä. Näitä tutkiessaan Karonen korosti erityisesti historian näkökulmaa, eli sitä, kuinka kriisiä pitää aina tarkastella myös kyseisen ajan näkökulmasta. Esityksessään Karonen kävikin läpi Suomen historian suurimmat kriisit ja analysoi Suomen selviytymistä niistä. 

Karonen totesi, että Suomi on selvinnyt sodista, muttei niinkään muista kriiseistä, kuten nälänhädästä. Karonen painotti tässä erityisesti rauhankriisejä. Se tarkoittaa kriisiä, joka syntyy rauhanoloihin palatessa. Karonen kertoi, että yleisestikin maailmalla rauha on aina yhtäläinen kriisi sodan kanssa – rauhan koittaminen tarkoittaa yhteiskunnassa henkistä ja kulttuurista muutosta, ja tämän muutoksen keskellä herää usein pelkoja siitä, jatkuuko rauha vai ei. 

Vuoden 1944 rauhankriisistä Karonen kertoi erityisen tarkasti. Suomea ei miehitetty johtuen lyömättömästä suomalaisesta armeijasta, vaan Venäjän hyökkäys saatiin pysäytettyä. Karosen mielestä ihmeellistä onkin, että Helsinki oli yksi kolmesta eurooppalaisesta kaupungista, joita ei miehitetty. Juurikin siksi Suomi pystyi säilyttämään itsenäisyytensä ja turvaamaan näin yhteiskunnallisten olosuhteiden kohenemisen. Vuonna 1944 rauhaan siirtymistä Suomessa pyrittiin turvaamaan myös jo vuonna 1939 voimaantulleella Tasavallan suojelulailla, joka purettiin rauhan asetuttua vuonna 1947. 

Tämän lisäksi maailmansodan jälkeisestä rauhankriisistä selviytymiseen sekä elinolojen ja vaurauden kohoamiseen vaikutti opetusministeriön suunnitelma, jonka tarkoituksena oli nostaa Suomi nousuun koulutuksen avulla. Karonen toivoikin, että tulevat sukupolvet muistaisivat tämän. Kun pahimmista vuosista ja sotakorvauksista oli selvitty, suomalaiset tekivät jo uusia suuria suunnitelmia vuonna 1947 tulevaisuutta ajatellen. 

Oliko Suomi sitten selviytyjä, menestyjä vai onnekas häviäjä? Karosen mukaan vastaus on jo selvä. "Kyllä, kaikkea tätä", Karonen tiivistää.

Esityksen jälkeen moni kuuntelijakin on varmasti päätynyt samaan johtopäätökseen ja on kaiken lisäksi saanut hyvän muistutuksen Suomen historian pääpiirteistä ja siitä, mitä kaikkea erilaista suhteellisen lyhyeenkin kirjoitettuun historiaamme mahtuu. Karonen sanoo, että juurikin lyhyt mutta toiminnantäyteinen historia tekee Suomesta ainutlaatuisen ja hyvän paikan elää ja asua. 

"Pitkän historian, vaikeiden aikojen ja kriisien, varsinkin sotien ja puutteen selättäminen ja itsenäisyyden saavuttaminen ovat tehneet Suomesta vakaan ja hyvän valtion. Karosen mukaan juuri Suomen historiaan tiivistyy kysymys siitä, miksi olemme sellaisia kuin olemme, niin kansakuntana kuin ihmisinäkin."

Teksti: Anni Hellström ja Miia Mäkinen, Kuopion Lyseon lukio

Kuvat: Janne Kousa, Kuopion Lyseon lukio

Viimeksi muokattu 8.6.2017

Tietysti.fi on Suomen Akatemian sivusto, joka kertoo yleistajuisesti Akatemian rahoittamasta tutkimuksesta sekä tieteestä ja tutkimuksesta yleensä. Sivuille kootaan muun muassa tutkijahaastatteluita, tieteen yleisötapahtumia, tiedeuutisia ja tutkimuksesta kertovia taustajuttuja.

Seuraa meitä:

Ota yhteyttä

Suomen Akatemian viestintä
terhi.loukiainen@aka.fi

Lisätietoja Suomen Akatemiasta www.aka.fi