31.10.2016

Suudelman kulttuurihistoriaa Lumon lukiolaisille

Professori Hannu Salmi Turun yliopistosta valotti Lumon opiskelijoille suudelman kulttuurihistoriaa 10.10.2016. Paljastui, että suudelma ei ole pelkästään kahden ihmisen läheistä kiintymystä osoittava asia, vaan sillä on jopa hyvin tärkeitä yhteiskunnallisia merkityksiä. Kulttuurihistoriallisena tutkimuskohteena se on mitä kiinnostavin. Salmi on tutkinut suutelua muun muassa sovinnon, sopimusten, rakkauden ja viestinnän välineenä. Professori Salmi rytmitti luentoa kuvilla taideteoksista, joiden avulla suuteleminen sai merkityksiä eri aikakausina.

Eräs tunnetuimmista suudelmista on Juudaksen suudelma, jolla tämä kavalsi Jeesuksen. Sadusta tunnetun suudelman sai prinsessa Ruusunen, joka heräsi suudelmalla henkiin. Tunnettu suudelma on myös ikuistettu valokuvassa vuodelta 1979, jossa Neuvostoliiton johtaja Leonid Breznev suutelee Itä-Saksan diktaattoria Erich Honeckeria. Tätä on usein nimitetty ”kuoleman suudelmaksi”, koska sillä symbolisesti osoitettiin Neuvostoliiton ylivalta Itä-Saksan suhteen. Honeckerin asento kuvassa on tulkittu alistuneeksi.

Eräs suudelman muoto on rauhan ja sovinnon suudelma. Suudelmalla on siis kautta aikojen vahvistettu sopimuksia. Tällaisen suudelman voi nähdä esimerkiksi häissä, jossa hääpari vaihtaa suudelman sen jälkeen, kun pari on julistettu aviopuolisoksi. Poskisuudelma on kansainvälisesti käytössä hienostuneen tervehdyksen osoitus ja silläkin on monia sääntöjä. Käsisuudelma on jäämässä pois muodista.

Merkittävimpänä pidetään rakkauden suudelmaa, vaikka silläkin on monia eri muotoja. Romanttinen suudelma tuli tunnetuksi 1800-luvulla ja on tänäkin päivänä tunnetuin suutelemisen muoto.



Teksti: Jemina Blom, Lumon lukio
Kuva: Davide Venco ja Pond5.com

Viimeksi muokattu 8.6.2017

Tietysti.fi on Suomen Akatemian sivusto, joka kertoo yleistajuisesti Akatemian rahoittamasta tutkimuksesta sekä tieteestä ja tutkimuksesta yleensä. Sivuille kootaan muun muassa tutkijahaastatteluita, tieteen yleisötapahtumia, tiedeuutisia ja tutkimuksesta kertovia taustajuttuja.

Seuraa meitä:

Ota yhteyttä

Suomen Akatemian viestintä
terhi.loukiainen@aka.fi

Lisätietoja Suomen Akatemiasta www.aka.fi