7.2.2017

Rikospsykologian jäljillä

Mitä psykologit tekevät työkseen? Ensimmäisenä mieleen tulee terapiatyö. Heti hyvänä kakkosena mieleen juolahtaa karikatyyri televisiosta ja elokuvista tutusta profiloijasta, joka ratkoo rikoksia enemmän tai vähemmän ammatillisesti. Heitä kutsutaan oikeus- ja rikospsykologeiksi.

Populaarikulttuuri antaa rikospsykologiasta kiehtovan ja jännittävän kuvan. Psykologi saa hoidettavakseen kaikkein raaimmat ja oudoimmat tapaukset, joiden ratkaisuun tavallinen poliisityö ei riitä. Hänen tarkkaavaisuutensa, älykkyytensä ja rohkeutensa johtaa kerrasta toiseen läpimurtoon jutun esitutkinnassa tai rikosoikeudellisessa käsittelyssä. Tällä on hintansa: rikospsykologin työ on kuluttavaa ja raskasta.

Olimme melko varmoja, että tällainen romantisoitu näkemys rikospsykologiasta ammuttaisiin yksiselitteisesti alas, kun Helinä Häkkänen-Nyholm vieraili koulullamme esittelemässä ammattiaan tammikuussa. Suomen Akatemian järjestämä "Tietobreikki" oli suunnattu erityisesti kevään kirjoituksiin valmistautuville abiturienteille. Aihe oli mieluinen, sillä psykologian jatko-opinnot kiinnostavat meistä monia. Ovatpa meistä jotkut jopa tunnustaneet juuri rikos- ja oikeuspsykologian mahdolliseksi erikoistumisalaksi.

Helinä kohteli mielikuvaa rikospsykologin jännittävästä toimenkuvasta hellemmin kuin odotimme. Hänen kerronnassaan vilahtelivat niin Suomen rikoshistorian kuuluisimmat (Bodominjärven murhat) kuin viime aikojen puhutuimmat (Ulvilan surma) tapaukset. Nykyinen rikospsykologia on harvemmin tv:stä tuttua rikospaikkojen tutkintaa. Esitutkinnan Suomessa hoitaa poliisi. Luennossa kävi kuitenkin elävästi ilmi, että rikospsykologisella asiantuntijuudella on todellista arvoa rikosarvoituksien selvittelyssä. Psykologilla on erityisasiantuntijuutta esimerkiksi ihmisen havaintokyvyn, muistin ja motivaation arvioinnissa.  Voiko silminnäkijän lausuntoon luottaa? Miten uskottavaa on menettää muistinsa rikoksen uhrina? Vastauksilla näihin kysymyksiin voi olla ratkaiseva rooli rikoksen selvittämisessä ja oikeudenmukaisuuden toteutumisessa.

Luento toi psykologian kertausrupeamaan kiinnostavan soveltavan näkökulman. Meille kävi selväksi, että kaikkien lukiokurssien teemat voidaan luontevasti liittää rikos- ja oikeuspsykologian kysymyksiin. Oli sitten kyse kehityksestä, ajattelusta, tunteista, aivojen toiminnasta, kulttuurista tai ryhmän vaikutuksesta, asialla on ilmeistä relevanssia rikos- ja oikeuspsykologiassa. Tällaiset kokonaisvaltaiset ja käytännön elämään kytketyt näkökulmat auttavat suuresti myös ymmärtämään psykologisen perustutkimuksen merkitystä. 

Kuulijoita miellytti myös suuresti Helinän esittelemä toimintamalli, jossa juridinen ja psykologinen neuvonta on yhdistetty kokonaisvaltaiseksi palveluksi. Rikoksen uhrina tai rikoksesta epäiltynä oleminen on useimmille vieras ja pelottava tilanne. Oikeusvaltion ihanteisiin kuuluu, että erityisesti tällaisissa elämän kriisihetkissä ihmistä kohdellaan arvokkaasti ja asiantuntevasti.  

Teksti: Kulosaaren yhteiskoulun psykoabit
Kuvat: Lassi Larjo ja Heidi Strengell

 

Viimeksi muokattu 8.2.2017

Tietysti.fi on Suomen Akatemian sivusto, joka kertoo yleistajuisesti Akatemian rahoittamasta tutkimuksesta sekä tieteestä ja tutkimuksesta yleensä. Sivuille kootaan muun muassa tutkijahaastatteluita, tieteen yleisötapahtumia, tiedeuutisia ja tutkimuksesta kertovia taustajuttuja.

Seuraa meitä:

Ota yhteyttä

Suomen Akatemian viestintä
terhi.loukiainen@aka.fi

Lisätietoja Suomen Akatemiasta www.aka.fi