7.6.2017

Populismia ja sen seurauksia

Filosofian tohtori ja dosentti, tutkija Tuija Saresma kävi pitämässä Tietobreikin Rauman Lyseon lukion opiskelijoille huhtikuussa 2017. Breikki käsitteli populismia ja sen seurauksia.

Saresma on aiemmin työskennellyt mm. tutkijana Jyväskylän yliopiston Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitoksella ja naistutkimuksen assistenttina. Hän on mukana Suomen Akatemian rahoittamassa Populismi liikkeenä ja retoriikkana -tutkimushankkeessa, jonka aiheita ovat populismi ja siihen liittyen esimerkiksi rasismi ja antifeminismi. Tutkimuksessa käsitellään myös suhtautumista maahanmuuttoon, sukupuoleen ja uskontoon.

Populismi

Populismi on kansansuosioon pyrkimistä poliittista toimintaa. Saresman sanoin ”Populisti puhuu, mitä kansa haluaa kuulla - totuusarvolla tai totetettavuudella ei ole väliä.” (Jyväskylän kirjamessut 26.3.2017) Populismia on Saresman mukaan silti vaikea määrittää, sillä populismilla ei ole yhtä selkeää sanomaa. Kuitenkin keskeisiä piirteitä on huomattavissa, kuten piirre vastustaa eliittiä, karismaattinen johtaja ja voimakkaat iskulauseet (esim. Donald Trump ja ”Make America great again”) sekä pyrkimys luoda yhtenäistä ”meitä”.

Saresma kuitenkin jatkaa: ”Ei ole ‘meitä’, yhtenäistä Suomen kansaa, mutta populisti yrittää löytää pienimmänkin yhteisen tekijän, jolla hän luo me-kuvan”. Populismissa vastakkainasettelut ja uhkakuvien luominen ovat suuressa merkityksessä. Nykyajan populismin ”suurimmat uhat” ovat EU ja maahanmuuttajat. Keskustelu näistä aiheista on vilkastunut viime vuosina.

Saresman mukaan populismi itsessään ei ole hyvä tai paha – se riippuu täysin puhujasta, sisällöstä ja sen seurauksista.

Populismin tutkiminen ja retoriikka

Selitettyään populismin käsitteen ja sen sanoman Saresma jatkoi luennoimista populismin tutkimisesta ja retoriikasta. Populismia käsittelevästä tutkimuksesta Saresma kertoi, että ryhmän pääaineisto on Helsingin Sanomat ”aikana ennen jytkyä”. Tässä kohtaa yleisöstä kuului kysymys, jossa asiaa ihmeteltiin, sillä Helsingin Sanomathan on tietyn puolueen näkökulmasta kirjoitettua tekstiä. Tähän Saresma vastasi, että toki he ovat tietoisia asiasta ja yrittävät tehdä tutkimusta tämän tiedon valossa. Myöhemmin hän myös jatkoi, että he eivät ole tutkimuksessaan kiinnostuneita siitä, mitä populismi on, vaan siitä, mitä populismin sisältö on. 


Populismin retoriikka tarkoittaa sitä, millaista puhetapaa populismissa tyypillisesti käytetään, esimerkiksi populistinen puhe on hyvin tunteisiin vetoavaa ja siinä tuodaan vahvasti esille jo aiemmin mainittu me- ja te-asettelu. Mieleeni jäi hyvin hänen kommenttinsa siitä, kuinka populistiset väitteet saattavat sisältää esimerkiksi muukalaisvihaa ja naisvihaa, mutta ne on puettu ”kauniimman käsitteen valepukuun”. Esimerkkinä hän käytti nykyään hyvin näkyvää maahanmuuttokriittisyys-sanaa, joka oikeasti tarkoittaa maahanmuuttovastaisuutta.

Vihapuhe

Loppuaika luennosta keskityttiin vihapuheseen, joka on populismin seuraus. Mietittiin myös, kuinka internet ja sosiaalinen media ovat yhä enemmän antaneet alustaa vihapuheelle. Oppilaat osallistuivat luentoon esittämällä kysymyksiä ja keskustelemalla, missä he ovat törmänneet vihapuheeseen. Facebook-kommentit, Youtube-videot ja muiden ihmisten tai ihmisryhmien solvaus netissä tulivat esille keskustelussa. Erään oppilaan kommentti, kuinka ihmiset käyttävät ”sananvapauttaan” oikeutenaan suorastaan haukkua muita, oli aiheeseen erittäin osuva. Myös Saresma itse kertoi muutaman esimerkin vihapuheista, jotka on julkaistu internetissä. Mieleenpainuvin esimerkki oli katkelma Jussi Halla-ahon blogista Scriptasta, jossa hän julkisesti kertoo, että tietyt naisryhmät pitäisi raiskata. Saresma painottaa, että on tärkeää vastustaa vihapuhetta aktiivisesti: haastamalla, kyseenalaistamalla ja olemalla rohkeasti vastaan!

Alustavat ajatukseni ennen luentoa eivät olleet kummoiset. Tuija Saresma kuitenkin osoitti ajatukseni vääräksi, sillä näin kiinnostavalla luennolla en ole ollut pitkään aikaan. Kiinnostukseni säilyi esityksen alusta loppuun, ja olisin halunnut vain sen jatkuvan. Populismi aiheena ei ollut itselleni tuttu, joten uutta tietoa tuli niin minulle kuin muillekin. On mahtavaa, että tällaisia tilaisuuksia järjestetään eri kouluissa, ja olisi hienoa, että näitä olisi enemmänkin.

Teksti: Taru Laakso, Rauman Lyseon lukio

Kuvat: Taru Laakso ja lehtori Pirkka Annila

Viimeksi muokattu 8.6.2017

Tietysti.fi on Suomen Akatemian sivusto, joka kertoo yleistajuisesti Akatemian rahoittamasta tutkimuksesta sekä tieteestä ja tutkimuksesta yleensä. Sivuille kootaan muun muassa tutkijahaastatteluita, tieteen yleisötapahtumia, tiedeuutisia ja tutkimuksesta kertovia taustajuttuja.

Seuraa meitä:

Ota yhteyttä

Suomen Akatemian viestintä
terhi.loukiainen@aka.fi

Lisätietoja Suomen Akatemiasta www.aka.fi