9.2.2018

Oravat tarjoavat yllättäviä tutkimusmahdollisuuksia

Opiskelu jäi Ulvilan lukion kakkosluokkalaisilla ja muutamalla muullakin kuulijalla lyhyelle tauolle, kun Tytti Turkia saapui koululle pitämään tietobreikkiä tutkijantyöstä ja suomalaisille hyvin tutuista oravista. Turkia opiskelee Turun yliopistossa ja valmistelee tällä hetkellä väitöskirjaansa. Hänen tutkimuksenkohteinaan ovat olleet muun muassa ilmastonmuutoksen vaikutukset oravakantoihin.

Mikä ihmeen oravatutkimus?

Luento alkoi lyhyellä tietoiskulla oravista ja tutuksi tulikin aluksi oravalajiston monimuotoisuus. Turkia kertoi Turun yliopistossa tehtävästä oravatutkimuksesta, esimerkiksi nuorten oravien dispersaalin tutkimisesta havainnollistavien karttakuvien avulla, sekä omasta tutkimuksestaan, jossa suomalaista ja venäläistä dataa hyödyntäen selvitettiin oravien kannan kehitystä. Dispersaalilla tarkoitetaan sitä, kuinka nuoret oravat etsivät elinpiirinsä. Oravakannat olivat pienentyneet lähes koko tutkitun alueen laajuudella ja osasyyksi olikin tutkimuksessa selvinnyt lämmennyt ilmasto. Turkia kertoi, että hän oletti lämmenneiden talvien tekevän vuodenaikaa oraville jopa helpommaksi, mutta ilmeisesti asia on toisin.

Tietobreikki oli hyvin koostettu ja valotti mukavasti sitä, millaista työ tutkijana ihan oikeasti on. Olikin mielenkiintoista kuulla tutkimuksen vaiheista aina tutkimusongelmasta siitä tehtyyn artikkeliin sekä lehtijuttuihin asti. Epäselväksi ei myöskään jäänyt se, että medialla on usein tapana vetää mutkat suoriksi ja näin saattaakin syntyä väärinkäsityksiä. Jotkin lehdet olivatkin antaneet tutkimuksesta erikoisia tulkintoja.

Ajatuksia ja keskustelua tietobreikistä

Itsekin tutkijantyötä harkinneena pidin breikkiä mielenkiintoisena. Vaikka yllätyinkin siitä, miten paljon oravatietoutta itsellä oli jo ennestään, niin oli kiinnostavaa oppia lisää sekä eläimistä ja erityisesti tutkijantyön laadusta. Breikki herätti paljon keskustelua sekä opettajissa ja rehtorissa, että opiskelijoissa. Yleisöä kiinnosti erityisesti, miten Turkia oli päätynyt oravatutkimuksen pariin. Vastaus oli, että ihan sattumalta, kun hän oli gradun tehtyään saanut työtarjouksen oravien parissa. Itse gradu oli käsitellyt majavia, joten jyrsijälinjalla kuitenkin pysyttiin.

Kysyttäessä, millaisia kykyjä tutkijantyössä vaaditaan Turkia painottaa erityisesti hyvää kielitaitoa biologian ja tilastotieteen ohella. Tietobreikin aikana kävi selväksi, että ainakin Finglish onnistuu häneltä sujuvasti. Turkia on myös osallistumassa maailmanlaajuiseen oravatutkijoiden konferenssiin ja kertoo, että jatkaisi mielellään työtä oravien parissa, mutta on avoin mahdollisuuksille.

Tutkijan työ on tarjonnut Turkialle hienoja kokemuksia ja hän kertoikin, että parasta tutkija työssä on muun muassa vapaus: ”On älyttömän siistiä, että saa käytännössä tehdä ihan mitä haluaa, jos vain saa rahoituksen.” Turkian mielestä palkoista tulisi puhua avoimemmin: tutkijoiden palkat ovat maltilliset, mutta kyllä niillä pärjää. Turkia kannustaa nuoria mukaan tutkijan työhön ja tämän tietobreikin jälkeen kiinnostusta varmaan löytyykin.

Teksti: Emmaleena Tuomisalo
Kuvat: Ira Koskinen

Orava: commons.wikimedia.org CC BY-SA 3.0

Viimeksi muokattu 9.2.2018

Tietysti.fi on Suomen Akatemian sivusto, joka kertoo yleistajuisesti Akatemian rahoittamasta tutkimuksesta sekä tieteestä ja tutkimuksesta yleensä. Sivuille kootaan muun muassa tutkijahaastatteluita, tieteen yleisötapahtumia, tiedeuutisia ja tutkimuksesta kertovia taustajuttuja.

Seuraa meitä:

Ota yhteyttä

Suomen Akatemian viestintä
terhi.loukiainen@aka.fi

Lisätietoja Suomen Akatemiasta www.aka.fi