4.11.2015

Opiskelun älyllinen proteesi - Tieto- ja viestintäteknologiasta opiskelun uusi jäsen?

Oppimisen ja opetuksen tutkija, professori Päivi Häkkinen tuli kertomaan koulullemme tieto- ja viestintäteknologian vaikutuksista oppimiseen Jyväskylän Lyseon lukion 157-vuotissyntymäpäivien kunniaksi. Luento järjestettiin 3.10. Jyväskylän Lyseon lukion Harjun toimipisteen liikuntasalissa, eikä vapaita tuoleja jäänyt kuin muutamia Häkkisen vetäessä salin täyteen kuulijoita kahdenkymmenenviiden vuoden opetusalan kokemuksellaan. 

Häkkisen luento oli hyvin ajankohtainen monille opiskelijoille ylioppilaskirjoitusten muuttuessa hiljalleen sähköisiksi ja teknologian saavuttaessa miltei hegemonisen aseman opetuksessa. Vain muutamassa vuodessa tietotekniikan käyttö opiskelussa on muuttunut runsaasti: enää ei mennä yhdessä ATK-luokkaan tietokoneille tekemään esitelmää, vaan teknologia on yhä enemmän läsnä ja kulkee mukana esimerkiksi älypuhelimen muodossa. Teknologia ei ole kuitenkaan vielä integroitunut koulumaailmaan niin hyvin kuin olisi toivottavaa, vaan puutteita ilmenee niin opettajien kuin myös opiskelijoiden puolelta. Kummallakin osapuolella olisi varaa parantaa teknologisten laitteiden käyttöön liittyvää osaamistaan, sillä tietotekniikka ei aivan ole sellainen “älyllinen proteesi” jollaiseksi sen olisi suotava tulla ollakseen hyödyksi jokapäiväisessä opiskelussa.

Homo Digi-Indigenus - diginatiivit ja muut utopiat

Diginatiivi on hiljattain niin opettajien kuin valtaväestönkin keskuudessa yleistynyt termi, jolla tarkoitetaan sukupolvia jotka ovat kasvaneet uuden digitaalisen teknologian aikana, ja joille teknologian käyttö on usein korostetun luonnollista. Usein puhutaan myös diginatiivien erilaisesta tavasta oppia, minkä vuoksi Häkkinen toi esiin luennollaan tämän mielipiteitä jakavan termin.

Perinteisesti viittaamalla tehdyn gallupin tulokseksi saatiin, että useimmat salin kuuntelijat mielsivät diginatiivien olevan “pinnallisia heinäsirkkamieliä”. Jotkut yhdistivät diginatiiviuden taitavaan uusiin asioihin perehtymiseen, mutta vain muutamat tunnustivat ajattelevansa termin viittaavan taitavaan teknologian käyttäjään. Häkkinen kuitenkin korosti, että “nettisukupolvi” on vain utopiaa, vaikka tiedon silmäily on nuorten keskuudessa melko yleistä. Oppilaitosten tulisi siis valmistautua tällaiseen nopeampaan tapaan sisäistää tietoa hylkäämällä opiskelun vanha asteittainen eteneminen, ja kenties löytää tapa varmistaa, että opiskelu pysyy syväsuuntautuneena sen nopeammasta etenemisestä huolimatta.

Myös opettajakeskeisyys voi vähentyä, tehden opettajasta enemmänkin suunnittelijan, mikä vaatii avoimuutta niin opettajalta kuin oppilaaltakin. Vaikkei erilaisten oppimistyylien positiivista vaikutusta olekaan tieteellisesti todistettu, on silti olennaista ottaa huomioon yksilöiden eriävät mieltymykset opetustyylejä kohtaan. Onko mahdollista tehdä kaikille mieluinen oppimistilanne?

Utopiaa on ujuttautunut teknologiasävytteisen oppimisen aihepiiriin diginatiivien lisäksi myös tietotekniikan opetuskäyttöihin liittyvinä harhakuvina. Usein teknologian oletetaan olevan behavioristinen opettaja joka ehdollistaa oppilaat tiedolle sellaisenaan, älykäs tuutori tai kenties etäopettaja. Todellisuudessa opiskelua ja työskentelyä tulisi pikemminkin tukea tietotekniikalla, kuin hukuttaa kokonaan siihen.

Asosiaalista vai sosiaalista?

Yksi teknologian stigmoista on sen väitetty eristäytyneisyys, mikä herätti myös kuuntelijoissa kysymyksiä luennon jälkeen. Onko teknologia uhka sosiaalisille kontakteille? Häkkisen PowerPoint -diojen mukaan tietotekniikka voi kuitenkin tarjota aivan uudenlaisia mahdollisuuksia toimia ryhmässä ja lisätä vuorovaikutusta opiskelijan ja opettajan välillä, jos vain sitä käytetään oikein. Ryhmässä toimiminen vaatii sitoutumista ja aikaa ja voi aiheuttaa jengiytymistä ja vapaamatkustusta tehtävän ympärille, tehden näin hallaa työskentelylle. Onnistuessaan ryhmätyöt voivat kuitenkin tehdä mahdolliseksi monimutkaisten ajatteluprosessien läpikäymisen helpommin kuin yksin, ja voivat tuoda esille uusia näkökulmia sekä luoda uutta tietoa, ja näin rikastaa työskentelyä tekemällä onnistuneesta työstä enemmän kuin vain osiensa summan.

Yhteisöllistä työskentelyä voi olla myös yksin työstettävät tehtävät, jotka kuitenkin jaetaan sosiaalisen median kautta. Tällöin yksilön vaivannäkö on pieni, mutta yhteisön tai toisen yksilön potentiaalinen hyöty voi olla merkittävä. Yhteinen jakaminen voi siis mahdollistaa saman lopputuloksen kuin ryhmätyöskentely ilman ryhmätöiden ongelmia.

Monimuotoiset käyttömahdollisuudet

Kaiken kaikkiaan teknologian diversiteetti on juuri se, minkä takia sähköinen oppimateriaali on raivaamassa tietään opiskelun jokaiselle osa-alueelle: teknologiaa voi käyttää niin moneen, että oppilaiden puolesta ainoita kriteerejä olivat tarpeeksi haastavat tehtävät sekä osaavat opettajat. Pohdinnassa oli myös arviointimenetelmien nykyaikaisuus. Voiko nykyajan monimutkaisia ongelmia ratkaista niin kapea-alaisilla ja helposti mitattavilla tiedoilla ja taidoilla, joita nykyään vielä arvioidaan?

Tiedonhankinta, analysointi, varastointi ja jakaminen hyödyttävät oppimistilanteen osapuolia todennäköisesti eniten, vaikka erilaiset sovellukset, pelit ja laitteet tuovat oman lisänsä niin metakognitioon, ongelmanratkaisuun, vuorovaikutukseen ja oppimisstrategioihin kuin myös opiskelijan ja opettajan aktiivisuuteenkin. Teknologia itsessään ei ajattele, suunnittele tai arvioi, ainoastaan tukee opetustilannetta. Ei ehkä vielä proteesi, mutta ainakin kävelykeppi.

 

Luennollaan Päivi Häkkinen korosti opiskelijan omaa aktiivisuutta, ja viimeisessä diassaan kehotti vielä kannustamaan muitakin aktiiviseen toimijuuteen ja yhteistyöhön.

Teksti ja kuvat: Eveliina Korpeinen, Jyväskylän Lyseon lukio

Viimeksi muokattu 4.11.2015

Tietysti.fi on Suomen Akatemian sivusto, joka kertoo yleistajuisesti Akatemian rahoittamasta tutkimuksesta sekä tieteestä ja tutkimuksesta yleensä. Sivuille kootaan muun muassa tutkijahaastatteluita, tieteen yleisötapahtumia, tiedeuutisia ja tutkimuksesta kertovia taustajuttuja.

Seuraa meitä:

Ota yhteyttä

Suomen Akatemian viestintä
terhi.loukiainen@aka.fi

Lisätietoja Suomen Akatemiasta www.aka.fi