26.1.2016

Musiikkia korville - vai sittenkin aivoille?

Perjantain 22.1. kunniaksi saimme vieraaksemme Lohjan Yhteislyseon lukioon tutkimusprofessori Minna Huotilaisen kertomaan meille musiikin vaikutuksista aivoihin. Huotilainen työskentelee Työterveyslaitoksella ja Helsingin yliopistossa. Tietobreikki oli kovin odotettu osanotosta päätellen. Juhlasali täyttyikin oppilaista sekä oman lukiomme että naapuriyläasteemme opettajista.

Musiikin kuuntelu vaikuttaa aivoihin, mutta miten?

Musiikin vaikutus aivoihin on ensinnäkin nopea. Heti kun kuulemme musiikkia, keho ja mieli alkavat synkronoitumaan musiikin kanssa. Jokaisellahan meistä on kokemusta siitä kuinka musiikin rytmi vie mukanaan ja tuntuu kuin musiikki virtaisi koko kehon läpi. Synkronoituminen on siis tietyllä tapaa tiedostettavissakin. Tietobreikillä opimme kuitenkin, että vaikutukset ovat myös puhtaan fysiologisia: musiikki vaikuttaa esimerkiksi hengitykseen, lihasjännitykseen ja veren hormonipitoisuuteen. Erityisen mielenkiintoisena tietona nousi esiin se, miten samassa tilassa samaa musiikkia kuuntelevien fysiologiset toiminnot synkronoituvat keskenään. Samaa musiikkia kuuntelevien kehot ikään kuin toimivat samassa rytmissä.  

Mieluisan musiikin vaikutus ihmiseen on tietysti paras. On esimerkiksi tutkittu lempimusiikin kuuntelun vaikutusta kognitiivisiin toimintoihin vertaamalla kahta ryhmää keskenään: toiset kuuntelivat ennen kognitiivista testiä lempimusiikkiaan, toiset keskittyivät hiljaisuudessa. Lempimusiikkiaan kuunnelleet suoriutuivat testistä paremmin kuin hiljaisuudessa valmistautuneet.

Elämänhallinnan soinnut

Huotilainen toi tietobreikissä esille myös yllättävän puolen musiikin ja aivojen yhteyden hyödyntämisestä: elämänhallintaa voi tietyllä tapaa harjoittaa musiikin avulla. Musiikki toimii oivana apukeinona silloin, kun täytyy vaikuttaa omaan vireystilaan, peittoäänenä auttamassa keskittymään melun keskellä ja siitä voi myös olla apua esimerkiksi tarkkaavaisuushäiriöstä kärsivälle. Tämä kaikki selittyy musiikin nopeilla kognitiivisilla vaikutuksilla. Hetkessä musiikki vaikuttaa ihmisen vireystilaan ja mielialaan, mikä saa aikaan dopamiinin erityksen, mikä puolestaan kohentaa kognitiivista suorituskykyä. Musiikkia siis voi ja kannattaa hyödyntää muussakin kuin viihdemielessä.

Pianotunneille ihan vaan aivojen takia

Musiikin vaikutukset aivoihin riippuvat tietysti siitä millä tapaa musiikkia harrastetaan. Pelkkä kuuntelu saa aikaan välittömiä vaikutuksia, mutta pitkäaikaisen musiikkiharrastuksen vaikutukset ovat erilaisia. Jo vain noin vuoden kestänyt musiikkiharrastus näkyy aivoissa monella eri tapaa. Musiikissa hyödynnettävät harmaat aivoalueet laajentuvat ja valkean aineen radat puolestaan vahvistuvat, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että on mahdollista kuljettaa enemmän informaatiota nopeammin aivoissa. Lisäksi käytännön esimerkkejä pitkäaikaisen musiikkiharrastuksen vaikutuksista ovat hienomotoriikan hioituminen, tarkkaavaisuuden suuntaamisen kehittyminen ja vieraan kielen lausumisen paraneminen. Huotilaisen sanoin musiikkiharrastuksen voi ajatella olevan vakuutus vanhuuden tuomien kognitiivisten häiriöiden varalle. Kannattaa siis aloittaa pianotunnit ennen kuin on liian myöhäistä

Aivoterveyden peruspalikat

Loppuun Huotilainen koki velvollisuudekseen aivotutkijana pitää meille aivoterveyden peruskurssin. Esille nousi vuorovaikutus kolmen peruspilarin, unen, ravinnon ja liikunnan välillä, sekä geenien ja ympäristön vaikutus niihin kolmeen ja puolestaan niiden kolmen vaikutus kognitiiviseen toimintaan. Ytimenä olikin se, että se terveystiedostakin tuttu pyhä kolminaisuus (uni, liikunta, ravinto) pitää myös aivot terveenä.

Kysymyksiä ja raikuvat aplodit

Tietobreikin loppuun paikalla olleet pääsivät esittämään kysymyksiään. Eräs lukiomme abiturientti halusi tietää pystyykö musiikilla vaikuttamaan konsolidaatioon eli päivän aikana opittujen asioiden pitkäaikaiseen muistiin siirtymiseen yöunien aikana. Huotilaisen mukaan ei suoraan, mutta välillisesti kyllä. Rauhallisen musiikin kuuntelu ennen nukkumaanmenoa vaikuttaa yöunen laatuun, mikä puolestaan vaikuttaa konsolidaatioon. Esiin nousi myös emootioiden positiivinen vaikutus  konsolidaatioon. Eli jos opiskelu on tunteita herättävää, opitut asiat painuvat paremmin mieleen.                   

Toinen kysymys liittyi korvamatoilmiöön, siihen jokaiselle tuttuun ilmiöön, kun jokin musiikin pätkä ei vain millään lopeta soimista päässä, ja sen vaikutukseen kognitiivisiin toimintoihin. Huotilainen ei ollut varma onko asiaa tarkemmin tutkittu, mutta esimerkiksi kuvitellun musiikin soimisen tai soittamisen on tutkittu vaikuttavan positiivisesti  kognitiivisiin toimintoihin.

Tietobreikki päättyi raikuviin aplodeihin, mutta keskustelu aiheesta tuntui jatkuvan myös sen jälkeen. Oppilaat tuntuivat olevan ihmeissään musiikin moninaisista vaikutuksista. Tietobreikki todella ajoi asiansa.

Teksti: Aleksi Julkunen, Lohjan Yhteislyseon lukio
Kuvat: Onni Jaskari, , Lohjan Yhteislyseon lukio

Viimeksi muokattu 8.6.2017

Tietysti.fi on Suomen Akatemian sivusto, joka kertoo yleistajuisesti Akatemian rahoittamasta tutkimuksesta sekä tieteestä ja tutkimuksesta yleensä. Sivuille kootaan muun muassa tutkijahaastatteluita, tieteen yleisötapahtumia, tiedeuutisia ja tutkimuksesta kertovia taustajuttuja.

Seuraa meitä:

Ota yhteyttä

Suomen Akatemian viestintä
terhi.loukiainen@aka.fi

Lisätietoja Suomen Akatemiasta www.aka.fi