14.11.2016

Molekyylibiologiaa tutkimassa

Maanantaina 24.10. tohtori Helen Cooper vieraili Tampereen lyseon lukiossa pitämässä Suomen Akatemian Tietobreikin. Cooper kertoi breikissä koulun opiskelijoille biolääketieteen edistyksestä sekä tutkimuksesta sen parissa. Cooper työskentelee tällä hetkellä tukirakenneproteiini ATAD3A:n mutaatioiden aiheuttamien mitokondriosairauksien syiden ja hoitokeinojen selvittämiseen tähtäävässä tutkimusryhmässä Åbo Akademissa.

Cooper valmistui ylioppilaaksi Kaarilan lukiosta, Tampereelta, vuonna 1999, jossa silloinen biologian opettaja toimi suurena inspiraation lähteenä Cooperille. Koulun kautta hän osallistui Viksu-tiedekilpailuun, jossa sijoittui toiseksi. Palkintona hän sai vapaalipun Jyväskylän yliopistoon opiskelemaan molekyylibiologiaa. Maisterin tutkinnon hän suoritti vuonna 2004, minkä jälkeen hän jatkoi opintojaan Tampereen yliopistossa. Tohtoriksi Cooper väitteli vuonna 2009. Tohtoriksi väiteltyään Cooper sai tilaisuuden työskennellä mitokondrioihin erikoistuneessa laboratoriossa Cambridgen yliopistossa, Iso-Britanniassa. Tämän jälkeen hän siirtyi itsenäisen tutkimuksen pariin Åbo Akademiin.

Cooperin tutkijantyö on keskittynyt suureksi osaksi mitokondrioiden ja niiden DNA:n ympärille. Esityksessään hän käsitteli mikroskooppia, jolla on mahdollista katsoa kokonaista näytettä ja skannata se 3D-mallina tietokoneelle. Cooper käsitteli esityksessään paljon myös erilaisia geneettisiä virheitä ja teknologiaa jolla niitä voi tutkia. Hän näytti meille myös tietokoneella tehdyn elektronitomografiakuvan, joka kuvasi tukirakenneproteiinin käyttäytymistä mitokondriossa. Cooper mainitsi myös tutkijantyöhön liittyvistä eettisistä ja teknisistä ongelmista. Esimerkiksi hermostollisten sairauksien tutkimisessa ei ole mahdollista saada potilaalta aitoa näytettä aivoista. Lisäksi Cooper esitteli uutta tekniikka, jolla voidaan luoda uusia hermosoluja ihosoluista uudelleen ohjelmoimalla ne laboratorio-olosuhteissa takaisin kantasoluiksi. Tällöin soluista on mahdollista erilaistaa hermosoluja tutkimusta varten.

Esityksessä Cooper painotti vahvasti tutkijantyötä ja sen haasteita. Joka askel tohtoriksi ja sen jälkeen on tarjonnut omat onnistumisensa ja haasteensa. Hyvinä puolina Cooper mainitsee työn yhteisöllisyyden sekä matkustamisen. Negatiivisina asioina Cooper näkee rahoituksen rajallisuuden ja epävarmuuden. Myöskään motivaation löytäminen ei aina ole helppoa, mutta kun on intohimoinen työnsä suhteen, se palkitsee. Seuraavaksi urallaan Cooper toivoo saavansa työskennellä supermikroskooppien parissa. Hän kertoo haluavansa ”nähdä niin paljon pieniä yksityiskohtia kuin mahdollista.”

 

Teksti ja kuvat: Eveliina Lehtonen ja Carita Frangén, Tampereen lyseon lukio

 

Viimeksi muokattu 8.6.2017

Tietysti.fi on Suomen Akatemian sivusto, joka kertoo yleistajuisesti Akatemian rahoittamasta tutkimuksesta sekä tieteestä ja tutkimuksesta yleensä. Sivuille kootaan muun muassa tutkijahaastatteluita, tieteen yleisötapahtumia, tiedeuutisia ja tutkimuksesta kertovia taustajuttuja.

Seuraa meitä:

Ota yhteyttä

Suomen Akatemian viestintä
terhi.loukiainen@aka.fi

Lisätietoja Suomen Akatemiasta www.aka.fi