15.11.2018

Miten psykologi voi auttaa robotiikan kehityksessä?

Psykologi Jukka Häkkinen kävi maanantaina 8.10. Kulosaaren yhteiskoululla pitämässä Suomen Akatemian Tietobreikin. Aiheena oli robottien kyky tarttua esineisiin. Breikkiin osallistui ohjelmoinnin ja psykologian opiskelijoita, ja paikalle olikin saapunut monta kuulijaa.

Häkkinen toimii nykyään tutkijana Helsingin yliopistolla ja esitteli breikin aikana kolmea hankettaan, jotka kaikki liittyivät jotenkin tarttumiseen. Häkkinen kertoi robottien ongelmasta, eli siitä, että niille esineisiin tarttuminen on vaikeaa. Vaikka ihmiselle tarttuminen vaikuttaa yksinkertaiselta prosessilta, on se itseasiassa monimutkainen tapahtumasarja. Robotiikan ongelmaa käsiteltiin Tietobreikissä psykologisesta näkökulmasta ja avainkysymys oli, että miten psykologi voi auttaa robotteja tarttumaan.

Häkkisen kolme tutkimusta

Ensimmäisenä Häkkinen kertoi Smarter Glasses -hankkeesta, joka oli Suomen Akatemian ja Työterveydenlaitoksen 2 vuotinen projekti silmänliikkeistä. Tutkimuksessa kerättiin dataa siitä, minne ja miten ihmisen huomio suuntautuu. Koe liittyi tarttumisen ensimmäiseen vaiheeseen, jossa etsitään tietoa kohteesta.

Toinen hanke, josta Häkkinen kertoi, oli nimeltään COPEX (Computational Psychology of Experience), joka toteutettiin yhteistyössä Suomen Akatemian ja Lappeenrannan teknologisen yliopiston kanssa. Koe liittyi tarttumisen toiseen vaiheeseen, jossa käsi ojentuu kohteeseen. Tutkijoita kiinnosti erityisesti painaminen ja käden liikerata. Projektissa käytettiin järjestelmiä, joiden ohjelmointi oli työlästä. Mukaan tarvittiin siis osaavia ammattilaisia.

Kolmanneksi esittelyvuorossa oli Business Finlandin rahoittama Grasp Sense -hanke, joka kesti 1,5 vuotta. Siinä keskeistä oli se, kuinka tarttumista voidaan mitata. Häkkinen kertoi, että hankkeessa oli kokeiltu esimerkiksi sormivärejä jättämään jäljet siihen kohtaan objektissa, johon oli tartuttu - ja myöhemmin oli todettu, että ne eivät toimineet. Tämän jälkeen oli siirrytty kokeilemaan lämpökameraa ja sen jättämää lämpöjälkeä, joka todettiin toimivaksi. Koe liittyy tarttumisen kolmanteen vaiheeseen, jossa käsi tarttuu esineeseen.

Häkkinen otti esille myös sen, miten tarttumistutkimukset auttavat muissakin asioissa kuin robotiikassa. Tarttumistutkimuksia voidaan hyödyntää myös perustutkimuksissa, käytettävyystutkimuksissa, designissa ja sairaalahygieniassa.

Oppilaiden kysymyksiä

Loppuun oli jätetty tilaa kysymyksille. Oppilaita kiinnosti erityisesti tulevaisuuden näkymät. Tällä hetkellä robotit kykenevät tarttumaan vain ennustettaviin objekteihin, eikä esimerkiksi logistiikka alalle ole voitu vielä kunnolla tuoda robotteja. Robotit tarvitsisivat logistiikka alalla kyvyn päätellä itse mitä tehdä missäkin tilanteessa, koska kaikkiin erilaisiin tilanteisiin ei ole mahdollista koodata algoritmia. Ennustettavuus on siis tällä hetkellä avainasemassa robotiikassa.

Tulevaisuudessa tarkoitus olisi pidemmällä aikavälillä saada ympäristö reagoimaan ihmisen toimintaan. Häkkinen pyrkii tuomaan kolme hankettaan yhteen ja ennustamaan ihmisen toimintaa tarkemmin. Häkkisen mielestä “Internet of eyes” tulee olemaan tärkeä lähitulevaisuudessa, eli silmänliikkeen mittaus tulee yleistymään. Häkkinen heitti ilmoille myös tärkeän pointin eettisestä pohdinnasta. Lähestyykö maailma kontrolliyhteiskuntaa, jos silmänliikkeitäkin ruvetaan seuraamaan aktiivisesti?

Mitä opimme?

Tietobreikki oli silmiä avaava, koska helposti ajattelee, että tarttuminen olisi robotillekin todella helppoa. Tarttuminen tuntuu yksinkertaiselta toiminnolta, mutta breikissä opimme, miten paljon siihen oikeasti tarvitaan. Oli mukava kuulla, kuinka psykologi voi olla mukana tekniikan kehityksessä ja auttaa monella tavalla. Luento myös yhdisti ohjelmoinnin ja psykologian opiskelijoita, joka oli mukavaa.

Kirjoittajat: Kira Kokko ja Susanna Halonen, Kulosaaren yhteiskoulu

Viimeksi muokattu 30.11.2018

Tietysti.fi on Suomen Akatemian sivusto, joka kertoo yleistajuisesti Akatemian rahoittamasta tutkimuksesta sekä tieteestä ja tutkimuksesta yleensä. Sivuille kootaan muun muassa tutkijahaastatteluita, tieteen yleisötapahtumia, tiedeuutisia ja tutkimuksesta kertovia taustajuttuja.

Seuraa meitä:

Ota yhteyttä

Suomen Akatemian viestintä
terhi.loukiainen@aka.fi

Lisätietoja Suomen Akatemiasta www.aka.fi