27.2.2019

Miksi on tärkeää tutkia kulttuurien välistä viestintää?

Jyväskylän yliopiston yliopistonopettaja Lotta Kokkonen vieraili maanantaina 21.1.2019 Kulosaaren yhteiskoulun lukiossa pitämässä Suomen Akatemian Tietobreikin kulttuurien välisestä viestinnästä ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Tietobreikin yleisönä oli tällä kertaa englantia opiskelevia lukion toisen vuoden opiskelijoita, joita Kokkonen rohkaisi rohkeasti keskustelemaan ja pohtimaan erilaisia kulttuuriin ja viestintään liittyviä kysymyksiä.

Omat kokemukset herättivät kiinnostuksen

Omassa väitöskirjassaan Kokkonen tutki pakolaisten vuorovaikutussuhteita. Pakolaisten muuttaessa kotimaastaan uuteen maahan, monet vuorovaikutukseen liittyvät asiat muuttuvat täysin. Nämä pakolaisten kokemukset ja vuorovaikutuksellinen sopeutuminen kiinnostivat Kokkosta.

Kiinnostus kulttuurien väliseen viestintään heräsi jo Kokkosen nuoruudessa hänen vietettyään puoli vuotta vaihdossa Hollannissa. Tutustuminen ja vuorovaikutussuhteiden luominen uusiin ihmisiin oli Kokkosen mukaan paljon odotettua vaikeampaa ja vaihdossa vietetty puoli vuotta oli hänen omien sanojensa mukaan hirveä juuri tästä syystä. Kyseisen kokemuksen seurauksena Kokkonen halusi ymmärtää näitä vuorovaikutussuhteita paremmin ja päätyikin myöhemmin siksi opiskelemaan ja tutkimaan kulttuurien välistä viestintää.

Interaktiivisuus kukoisti Tietobreikissä

Aiheeseen sopivasti Kokkonen pyysi heti Tietobreikin alussa kuuntelijoita vaihtamaan paikkaa siten, että vieressä istuisi itselle vähemmän tuttu opiskelija. Breikki ei muutenkaan jäänyt pelkästään Kokkosen yksinpuheluksi, sillä hän antoi kuuntelijoiden osallistua keskusteluun mm. erilaisten keskustelu- ja pohdintatehtävien keinoin. Lopulta kuuntelijat jopa esittivät kysymyksiä toisilleen ja tilaisuudesta tuli varsin interaktiivinen.

Erilaisia keskustelutehtäviä oli useita ja niiden aiheina olivat esimerkiksi kulttuuri kokonaisuudessaan sekä tarkemmin suomalainen kulttuuri. Kokkonen esitti yleisölle kysymyksiä kuten: “Mitä on suomalaisuus?” ja “Mitä tulee mieleen sanoista: kansainvälinen, kulttuurienvälinen ja monikulttuurinen?”.

Voiko kulttuuria syyttää omista tavoista ja tottumuksista?

Keskustelutehtävien lisäksi Kokkonen käsitteli Tietobreikin aikana kulttuuria kokonaisvaltaisesti ja puhui muun muassa siitä, kuinka kulttuuria käytetään usein selityksenä ja sen taakse saatetaan piiloutua. Kokkosen perusajatuksena oli, että omia, joskus hankaliinkin tilanteisiin johtavia, piirteitä tai tapoja selitetään omalla kulttuurilla: “Tämä piirre minussa johtuu vain kulttuuristani.” Kokkonen esitteli yleisölle kaksi ajattelutapaa: essentialistisen ja ei-essentialistisen. Essentialistisen ajatuksen mukaan kulttuuri määrittää sinua tahdoitpa sitä tai et. Ei-essentialistinen näkemys taas sanoo, että me itse tuotamme kulttuuria ja kulttuuri uusiutuu meidän vaikutuksestamme. 

Miksi muutamme käytöstämme? 

Yleisökin pääsi esittämään Kokkoselle kysymyksiä. Eräs kysymys käsitteli muun muassa sitä, miksi ihminen helposti muuttaa omaa tapaansa keskustella keskustellessaan toisen ihmisen kanssa kielellä, joka ei ole kummankaan osapuolen äidinkieli. Kokkonen vastasi kysyjälle, että yksi syy tähän löytyy samankaltaisuuden viehätyksestä ja siitä, että mukautamme usein omaa puhettamme vastapuolen puheeseen sopivaksi. Jos esimerkiksi huomaamme vastapuolen kielitaidon olevan huonompi, saatamme yksinkertaistaa myös omaa puhettamme, jotta se olisi helpommin vastapuolen ymmärrettävissä.

Tärkeä muistutus globalisoituvassa maailmassa

Tietobreikki sai ajattelemaan vuorovaikutukseen liittyviä asioita tavallista tarkemmin ja huomaamaan, ettei vuorovaikutus ja kulttuurien välinen viestintä olekaan niin yksinkertaista kuin ehkä voisi kuvitella. Viestintään ja vuorovaikutukseen liittyy sanallisen viestinnän lisäksi paljon muutakin muun muassa sanattoman viestinnän muodossa.

Maailma globalisoituu kovaa vauhtia ja eri kielillä kommunikoivat ihmiset liikkuvat paikasta toiseen entistä vapaammin. Kokkosen esitys olikin myös tärkeä muistutus siitä, miten eri tavoin eri kulttuureista tulevat ihmiset saattavat kommunikoida ja että on tärkeää osata suhtautua tällaisiin eroihin väärinkäsitysten välttämiseksi. Esimerkiksi suomalaisen kulttuurin edustajana minulle voi olla vaikea ymmärtää, että yhdysvaltalaisen kysyessä kuulumisiani hän ei välttämättä odota minun kertovan laajamittaisesti elämäni viimeaikaisista käänteistä, vaan toivoo minun vain osoittavan olevani mukana keskustelussa esimerkiksi jollakin ystävällisellä fraasilla.

Kirjoittaja: Jutta Tiilikainen
Kuvat: Säde Yrjölä

 

Viimeksi muokattu 27.2.2019

Tietysti.fi on Suomen Akatemian sivusto, joka kertoo yleistajuisesti Akatemian rahoittamasta tutkimuksesta sekä tieteestä ja tutkimuksesta yleensä. Sivuille kootaan muun muassa tutkijahaastatteluita, tieteen yleisötapahtumia, tiedeuutisia ja tutkimuksesta kertovia taustajuttuja.

Seuraa meitä:

Ota yhteyttä

Suomen Akatemian viestintä
terhi.loukiainen@aka.fi

Lisätietoja Suomen Akatemiasta www.aka.fi