22.5.2017

Kasvit kemisteinä

Tutkija Milla Leppä vieraili koulussamme Ulvilan lukiossa Suomen Akatemian järjestämän Tietobreikin merkeissä. Leppä kertoi olleensa nuoresta asti kiinnostunut tutkijan työstä, ja sen takia päätti aloittaa opinnot Turun yliopistossa vuonna 2009. Hän avasi mielenkiintoisella luonnollaan kasvitutkimuksen ja sen hyötyjen saloja.

Kasvitutkimuksen vaiheet

Esityksen alussa meille opetettiin kasvin polku näytteenotosta sen tutkimiseen asti. Tutkimus aloitetaan keräämällä näytteittä esimerkiksi luonnosta tai kasvitieteellisistä puutarhoista. Leppä kertoi heidän tutkimusryhmänsä saavan näytteitä ympäri maailmaa. Näytteiden keräämisen jälkeen kasvit kuivataan, jotta luonnollinen kasvisolun sisältämien yhdisteiden hajoaminen pysähtyisi. Sen jälkeen näyte jauhetaan hienoksi pulveriksi ja edelleen uutetaan nestemäiseksi näytteeksi. Leppä vertasi uuttamista teen hauduttamiseen.

Tutkimuksessa käytetään monimutkaista laitetta, joka koostuu erottelu- ja tunnistusosasta. Erotteluosassa käytetään hyväksi erotteluputkea, jonka toiminta perustuu tutkittavien aineiden poolisuuteen. Erotellut aineet saatetaan kaasumuotoon ja niille annetaan varaus. Lepän mukaan tässä työvaiheessa käytetään massaspektrometriä. Sähkövirtaa säätelemälle massaspektrometrin keskeinen osa kvadrupoli määrittää, kuinka pienet ionit pääsevät läpi. Tämä työvaihe on tärkeä molekyylimassojen mittausta varten.

Mitä hyötyä tästä kaikesta on?

Leppä kertoi tutkimuksesta, jossa oli havaittu yhteys kasvitanniinien ja metaanipäästöjen vähenemisen välillä. Lehmät ovat tunnetusti suuria metaanipäästöjen tuottajia. Tutkimuksessa oli kuitenkin havaittu, että antamalla lehmille tanniinipitoista ravintoa, metaanipäästöt vähenivät merkittävästi, jopa puoleen. Esimerkkejä kasveista, jotka sisältävät tanniineja ovat maitohorsma ja mansikka.

Toinen kasvitanniineilla havaittu vaikutus oli märehtijöiden loisten elinkierron häiriintyminen. Lisäämällä loisnäytteeseen ellagitanniinia, näytteessä havaittiin muutoksia. Kyseinen tanniini vähensi loisten liikettä sekä muokkasi että heikensi niiden rakennetta. Leppä havainnollisti näyttämällä meille loiskokeista animaation.

Luennolla käytiin vilkasta keskustelua

Lepän mukaansatempaava esitys sai yleisön kiinnostumaan ja esittämään kysymyksiä. Yleisöstä kysyttiin mm, että mistä tanniineja kannattaa etsiä. Leppä vastasi tähän, että yksi kasvituottaa yleensä vain yhdentyyppisiä tanniineja eikä koko tunnettua tanniinikirjoa löydy yhdestä kasvista. Hän myös sanoi kasvien olevan parempia kemistejä kuin ihmiset, koska kasvitanniineja ei voi valmistaa synteettisesti. Myös kasvinäytteiden tutkimisessa käytettävä laite kolmoiskvadrupoliosa aiheutti hämmennystä. Nimestä poiketen laitteessa oli vain kaksi varsinaista kvadrupolia jäljellä. Tähän Leppä tiesi kertoa, että yhtä kvadrupoleista ei ole poistettu, vaan se on korvattu tehtävään paremmin sopivalla törmäyskammiolla.

Luento avasi meille täysin uuden puolen kasvitutkimuksesta. Meille valkeni kasvitutkimuksen sovelluksien monipuolisuus. Leppä todella tiesi, mistä puhui. Innostus tarttui myös yleisöön, mikä aiheutti ennätysmäärän keskustelua. Kasvitutkimuksen varjoon jäänyt puoli pääsi nyt uuteen valoon.

Teksti ja kuvat: Sofia Eskola ja Marika Laitinen, Ulvilan lukio

Viimeksi muokattu 22.5.2017

Tietysti.fi on Suomen Akatemian sivusto, joka kertoo yleistajuisesti Akatemian rahoittamasta tutkimuksesta sekä tieteestä ja tutkimuksesta yleensä. Sivuille kootaan muun muassa tutkijahaastatteluita, tieteen yleisötapahtumia, tiedeuutisia ja tutkimuksesta kertovia taustajuttuja.

Seuraa meitä:

Ota yhteyttä

Suomen Akatemian viestintä
terhi.loukiainen@aka.fi

Lisätietoja Suomen Akatemiasta www.aka.fi