20.3.2015

Hauskaa ja maistuvaa tiedettä

Anu Hopia kävi vierailemassa luonamme Ulvilan lukiolla luennoimassa molekyyligastromiasta ja ruokabloginsa kokeiluista. Nämä kaksi, ehkä hieman yllättäenkin, käsittelivät samaa aihetta. Hopia kyseenalaistaa blogissaan vanhoja väittämiä ruuasta, miettii niille tieteeseen pohjaavat hypoteesit ja kokeilee sitten käytännössä mitä oikein tapahtuu. Tutkiessa saadut erikoiset havainnot järkyttävät vanhoja uskomuksia ja kriittinen asioiden tutkiskelu ylläpitävät uuden oppimista.

Mutta mitä se oikeastaan tarkoittaa?

Molekyyligastrominomia tarkoittaa suomeksi ruuan, ruuan valmistuksen ja ruuasta nauttimisen luonnontieteellistä tutkimusta. Siihen sisältyy tekninen suoritus, eli miten esim. syntyy täydellinen kakku,ruuan estetiikka ja esillepano, sekäpsykologisia ja sosiaalisia näkökulmia, eli pohdintaa mm. tunteiden merkityksestä ruuan makuun.

Pihvigate

Meille Hopia luennoi kokeilustaan lihan kanssa. Varsinaiseksi ”Pihvigateksi” paisuneesta tapauksesta heräsi keskustelua mediaa myöden kun ihmiset hämmästyivät tutkimustuloksista. Tapaus lähti liikkeelle vanhasta neuvosta 'nosta liha huoneenlämpöön ennen paistamista.' Hopia uskoi tämän pätevän, sillä tiede ja päättely tukivat teoriaa. Hopian kanssa teoriaa toteutti keittiömestari Tatu Lehtovaara. Lehtovaara taas oli sitä mieltä, ettei ole mitään käytännön merkitystä antaako lihan lämmetä vai paistaako sen jääkaappikylmänä.

Teorian testaamiseksi Hopia ja Lehtovaara punnitsivat kaksi pientä ja kaksi suurta lihanpalaa, jotta jääkaappikylmänä ja lämpimänä paistetuista pihveistä olisi mahdollisimman hyvät vertailukohteet. Lihat paistettiin kiertoilmauunissa, jonka jälkeen riippumattomat koemaistajat antoivat näytteille pisteitä ominaisuuksista, kuten mehevyys, punaisuus ja mikä lihoista oli miellyttävin ja epämiellyttävin.  Hopian yllätykseksi ja kaikkia tieteellisiä seikkoja vastaan, raati oli yksimielinen jääkaappikylmän lihan paremmuudesta.

Hopia kuitenkin muistuttaa luennolla, että kyse oli vain yhdestä kokeesta, ja tieteellisen faktan toteamiseksi tuloksen on oltava toistettavissa. Hän myöntää, ettei itsekään osaa selittää täysin tulosta, ja kannustaa muitakin toistamaan testiä avoimin mielin. Joskus tiedettä tehtäessä täytyy luopua vanhoista olettamuksista uusien todisteiden valossa.

Viimeisenä luennollaan Hopia nosti esiin kysymyksen, onko tällä sitten mitään väliä, mitä merkitystä parhaalla pihvinpaistomenetelmällä? Jonkun mielestä ei ehkä olekaan. Mutta kun pyritään hyvään, kun pyritään saavuttamaan paras lopputulos, ja kun pyritään ymmärrykseen asioiden olemuksesta, on pakko välittää ja kiinnostua. Siinä tieteen tutkimuksen perusta yksinkertaisuudessaan.

Viimeksi muokattu 30.3.2015

Tietysti.fi on Suomen Akatemian sivusto, joka kertoo yleistajuisesti Akatemian rahoittamasta tutkimuksesta sekä tieteestä ja tutkimuksesta yleensä. Sivuille kootaan muun muassa tutkijahaastatteluita, tieteen yleisötapahtumia, tiedeuutisia ja tutkimuksesta kertovia taustajuttuja.

Seuraa meitä:

Ota yhteyttä

Suomen Akatemian viestintä
terhi.loukiainen@aka.fi

Lisätietoja Suomen Akatemiasta www.aka.fi