Sympaattinen Puistofilosofia-tapahtuma sopii täydellisesti kesään

Ikaalisissa 24.-28.7.2018 yhdeksättä kertaa järjestetty Puistofilosofia-viikko kuuluu epäilemättä kesän rennoimpiin tapahtumiin. Seesteisestä tunnelmastaan huolimatta tapahtuma tarjoaa myös runsaasti pohdittavaa eri filosofisten aiheiden ääreltä. Kaiken kukkuraksi poikkeuksellisen upea kesä viimeisteli tämän vuoden tapahtuman.

Kävimme tutustumassa tapahtumaan Suomen Akatemian päivänä keskiviikkona 25.7. Heti puistoon saavuttaessa tapahtuman tunnelma kävi selväksi. Meneillään oli vapaan keskustelun tuokio lehmuspuiden katveessa nurmikolla ja keskustelu kävi jo vilkkaana. Kävijöitä saapui tasaisena virtana ja kukin asettui mieleiseensä paikkaan kuuntelemaan ja keskustelemaan. Vapaassa keskustelussa pohdittiin muun muassa läsnäolon merkitystä elämässä, ihmisen ajan käsityksen muutosta, uutisten luomaa turvattomuuden tunnetta ja monia muita kiinnostavia aiheita. Keskustelu oli ihanan rönsyilevää ja kunnioittavaa. Kaikki saivat puhua halutessaan ja heitä myös kuunneltiin.

Ihmisen epätäydellisyys ja moraalin parantelu

Vapaan keskustelun jälkeen vuorossa oli päivän ensimmäinen alustus, jonka piti Turun yliopiston käytännöllisen filosofian professori Juha Räikkä. Räikkä tutkii Suomen Akatemian rahoituksella yksilön autonomian luonnetta neurotieteiden ja filosofian näkökulmista. Ihmisen autonomia olikin yhtenä olennaisena teemana päivän mielenkiintoisessa esityksessä, jossa pohdittiin ihmisten parantelua. Millaisia moraalisia seurauksia ihmisten parantelulla esimerkiksi geenitekniikan keinoin voisi olla?

Heti esityksensä alussa Räikkä haastoi kuulijansa kuvittelemaan maailman, jossa ihmisten heikkoudet on poistettu. Tällaisessa täydellisten ihmisten maailmassa ilmenisi lukuisia ongelmia, vaikka kukaan ei tekisi virheitä. Ihmisistä tulisi tietokoneen kaltaisia. Suvaitsevaisuuden, kiitollisuudentunteen ja anteeksiannon merkitys katoaisi, kun kaikki tekisivät päätöksensä vapaina tahdonheikkoudesta, addiktioista, itsepetoksesta ja päätöksenteon virheistä. Räikkä innostui silminnähden korostaessaan virheiden merkitystä elämässä: ”Eläköön virheet!” Virheet ovat tärkeä osa inhimillisyyttämme.

”Eläköön virheet!” Filosofian professori Juha Räikkä haastoi kuulijansa.

Teknologinen kehitys harppaa jatkuvasti eteenpäin ihmisten parantelun saralla. Geeniteknologiaan on ladattu valtavia odotuksia. Teknologisen kehityksen kääntöpuolena on kuitenkin moraalin laahaaminen perässä, kun ihmisten parantelu on jo monilla tavoin todellisuutta. Ihmisiä parannellaan jo tänä päivänä kirurgisesti, kemiallisesti, geenitekniikalla ja lääkkeillä. Moraalin ja teknologian kehityksen välinen kuilu tulee jatkossa kasvamaan entisestään. Räikän esityksessä kuvitellussa tulevaisuudessa ollaan jo tilanteessa, jossa moraalin merkitys on kadonnut, kuten myös ihmisten autonomia. Kaikki olisivat vain täydellisiä. Kukaan ei tekisi pahoja tekoja. Jäisikö täydelliselle ihmiselle enää vapaata tahtoa, kun käyttäytyminen noudattaisi täydellisyyden mallia kuin tietokoneohjelma? Vaikka tällaiseen täydellisten ihmisten maailmaan tuskin ikinä päädytään, on syytä pohtia moraalisia kysymyksiä ihmisten parantelua kehittäessä. Kuten Räikkä sanoi: ”Kyky välittää muista ihmisistä pitäisi saada samalle tasolle kuin tekninen osaaminen.”

Räikän loistavan alustuksen jälkeen yleisölle annettiin mahdollisuus kommentoida ja kysyä kysymyksiä. Aihe oli selvästi saanut yleisön pohtimaan ihmisten parantelun mahdollisia seurauksia, sillä Räikkä sai vastailla yleisön monipuolisiin ja haastaviin kysymyksiin pitkän tovin. Tapahtumana Puistofilosofia tarjoaakin kävijöilleen harvinaislaatuisen tilaisuuden osallistua filosofiseen dialogiin suuressa joukossa ja asiantuntijan johdolla.

Järjestäjän on helppo hymyillä

Hyväntuulinen Puistofilosofian järjestäjä Antti Sorri pörräsi keskusteluiden ja alustusten aikana eri puolilla puistoa huolehtimassa tapahtuman sujuvuudesta. Vapaaehtoisvoimin ja nollabudjetilla pyörivässä ilmaistapahtumassa riittääkin tekemistä. Tapahtuman jälkeen Sorri oli tyytyväinen onnistuneen tapahtuman jälkeen: ”Päällimmäisenä fiiliksenä tälle vuodelle oli syvä kiitollisuus ja onnellisuus. Viikko meni kaikin puolin loistavasti, alustajat ja yleisö tykkäsivät kovasti, eikä säässäkään ollut juuri moittimista, toki yli 30 asteen lämpötilassa puistossa pohtiminen oli varmasti monelle haasteellista.”

Puistofilosofia-tapahtuman järjestäjä Antti Sorri & filosofian professori Juha Räikkä

Ensimmäinen Puistofilosofia oli luonteeltaan spontaani päähänpisto, jossa Sorri kehotti kylttien avulla ihmisiä keskustelemaan kanssaan puistossa. Tapahtuman onneksi ihmisiä liittyikin hänen seuraansa. Nyt yhdeksännen Puistofilosofia-tapahtuman aikana vierailijamäärät ovat nousseet viidensadan tienoille ja Sorri on sen myötä siirtynyt keskustelijan roolistaan järjestäjäksi. Ohjelma on laajentunut nelipäiväiseksi ja mukana on ohjelmaa lapsillekin. Sorri muistuttaa kasvun kuitenkin olevan sivuseikka, koska tapahtumassa tärkeintä on aina ollut välittömän ilmapiirin luominen.

Hyvän dialogin avaimet

Puistofilosofiassa on onnistuttu luomaan erityisen hyvät olosuhteet laadukkaalle ja kunnioittavalle filosofiselle dialogille, joka toimii hyvänä vastapainona nykypäivän julkiselle keskustelulle ja vastakkainasettelulle. Sorri painottaa tasavertaisuuden kokemuksen olevan avainasemassa oikean ilmapiirin luomisessa: ”Vaikka mielipiteet olisivat erilaisia, se ei tarkoita automaattisesti toisen upottamista sofistista retoriikkaa käyttäen. Tasavertaisuus näkyy keskustelun sisältöjen muuttumisessa rikkaammaksi, mukaan keitokseen lisätään omia ajatuksia ja niistä ruvetaan sitten tekemään synteesiä. Kun kaikki osallistujat pääsevät mukaan keskustelun virtaan, myös lopputulos on paras mahdollinen.” Puistofilosofiassa on vallinnut yhteisöllinen tasavertaisuus sen synnystä asti.

Keskusteluissa annetaan tilaa erilaisille näkemyksille ja niitä myös arvostetaan. Puistofilosofiassa ei provosoiduta eri mielipiteistä, vaan niitä lähdetään käsittelemään. Tästä voitaisiin muualla ottaa oppia.

Ilmapiiriin vaikuttavat omalta osaltaan myös tapahtuman käytännön elementit. Rauhallinen sijainti kesäisessä Ikaalisten keskuspuistossa lehmuspuiden alla on mitä parhain pohdiskeluun. Myös äänenlaadun huomioiminen on osa tapahtuman sujuvuutta, sillä mikrofonin käyttö mahdollistaa sen, että vierailija voi halutessaan valita puistosta mukavan sopukan, levittää viltin ja asettua selälleen kuuntelemaan alustusta, kuten moni kävijä näkyi tekevänkin. Kuinka usein on mahdollista maata selällään puistossa ja kuunnella korkealaatuista filosofista keskustelua?

Sorrilla on jo hyviä ideoita ensi vuoden tapahtumaa varten ja kuulemma muutama alustajakin on jo mahdollisesti tiedossa. Toimivalla reseptillä on hyvä jatkaa.

Suomen Akatemia on ylpeä saadessaan olla mukana hienon tapahtuman tukemisessa.

 

Teksti & kuvat: Jonathan Begley, Suomen Akatemia

Tunnelmia vuoden 2017 tapahtumasta

Tapahtuman verkkosivut

Viimeksi muokattu 1.8.2018

Tietysti.fi on Suomen Akatemian sivusto, joka kertoo yleistajuisesti Akatemian rahoittamasta tutkimuksesta sekä tieteestä ja tutkimuksesta yleensä. Sivuille kootaan muun muassa tutkijahaastatteluita, tieteen yleisötapahtumia, tiedeuutisia ja tutkimuksesta kertovia taustajuttuja.

Seuraa meitä:

Ota yhteyttä

Suomen Akatemian viestintä
terhi.loukiainen@aka.fi

Lisätietoja Suomen Akatemiasta www.aka.fi