4.1.2017

Suomi, suurvallat ja arktinen alue

Mikä on suurvaltojen tai Suomen suhtautuminen arktiseen alueeseen? Sitä pohtivat kansanedustaja Pekka Haavisto, kansainvälisen politiikan professori Heikki Patomäki, Arktisen talousneuvoston varapuheenjohtaja Tero Vauraste ja Venäjän energiapolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkynen Tiedekulman paneelissa marraskuussa. Puheenjohtajana keskustelussa toimi Helsingin yliopiston vararehtori Anna Mauranen.

Suomen kaksivuotinen puheenjohtajuuskausi kahdeksan Jäämeren reunavaltion muodostamassa Arktisessa neuvostossa alkaa tämän vuoden toukokuussa.

”Suomen näkemys arktisesta alueestahan on laaja: Meillä on paljon arktista maata ja iso osa sen väestöä, vaikka suora yhteys Jäämerelle puuttuukin, sanoi Haavisto. Arktiset asiat ovat Suomelle tärkeitä myös ilmastonmuutoksen kannalta.”

”Toisaalta, Venäjän toiminta arktisella alueella on Suomelle tärkeää, kun otetaan huomioon ydinsukellusveneet Murmanskissa ja lisääntyneet Venäjän ja lännen väliset jännitteet Itämeren alueella”, Haavisto jatkoi.

”Menneiden vuosikymmenten idealistiset näkemykset arktisesta alueesta rauhan tyyssijana ovatkin vaihtuneet asevarustelukierteeseen, ja Arktis on jo pidemmän aikaa ollut sotilaallisesti aktiivista aluetta”, totesivat sekä Haavisto että Patomäki.

Arktisen neuvoston merkitys

”Arktisen neuvoston todelliset vaikutusmahdollisuudet ovat pienet ja alueen reunavaltioilla esimerkiksi ajoittaisia aluekiistoja mutta silti, Arktiseen neuvostoon kuuluvat myös Yhdysvallat ja Venäjä, ja neuvosto on keskustelufoorumina kyennyt sopimaan esimerkiksi pohjoisnavan ympäröivien vesialueiden rauhoittamisesta kalastukselta”, kertoi Patomäki.

”Suomella on alusta asti ollut Arktisessa neuvostossa tärkeä rooli yhteistyön järjestäjänä yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa. Kun suurvalloilla on neuvostossa edustus, puheenjohtajuus tulee Suomelle kriittiseen ja uskoakseni myös myönteiseen aikaan”, lisäsi Haavisto.

Arktisen alueen merkitys nyky-Venäjälle

”Arktis on tällä hetkellä yksi keskeisistä geopoliittisista keskustelunaiheista Venäjällä. Sehän on suunta, jossa Venäjä pystyy vielä laajentumaan”, sanoi Tynkkynen. Arktiksen erilaisten virtojen, kuten Atlantin ja Tyynenmeren yhdistävän Koillisväylän hallinta koetaan Venäjällä tärkeäksi.

”Arktis liittyy vahvasti myös Venäjän energiapolitiikkaan. Presidentti Putinin hallinto on pitkälle sitonut itsensä hiilivetyteollisuuteen, eikä vaihtoehtoisia ratkaisuja ole juuri nähty. On siis hyvä tiedostaa, että Venäjän, toisin kuin vaikka Yhdysvaltojen tai Kanadan, on "pakko mennä" arktiselle alueelle ja hyödyntää sen varantoja, vaikka se ei nykyisellä hintatasolla olisikaan kannattavaa.”

Mitä tekee Kiina?

Tynkkynen kertoi, että Venäjällä on nyt paineita hyväksyä Kiina hyödyntämään arktisia energiavaroja, koska lännen sanktiot painavat Venäjän taloutta.

Kiinalla saattaa Tynkkysen mukaan tosin olla iso rooli myös arktisen alueen uusiutuvan energian hyödyntämisessä, koska se on vahvasti panostanut aurinkoenergiateknologian rakentamiseen.

”Kiina on päästöttömän energian kannattaja paljolti siksi, koska kiinalaisissa suurkaupungeissa kärsitään pahoista savusumuista, jotka aiheuttavat ihmisille terveysongelmia”, Haavisto kertoi.

”Tämä saattaa olla yhtenä syynä myös kiinalaisten suureen kiinnostukseen suomalaista ilmakehätutkimusta kohtaan”, totesi Anna Mauranen.

”Kiina on kohta koko Pariisin ilmastosopimuksen veturi, jos EU ja Yhdysvallat eivät siihen osoita suurempaa halukkuutta”, Haavisto hymähti.

Suomen arktiset mahdollisuudet

Ilmastonmuutoksen seurauksena jääpeite Jäämerellä on ohentunut ja ajallisesti lyhentynyt, ja saman odotetaan jatkuvan. Panelistit kertoivat Koillisväylän merkityksen laivaliikenteelle tämän seurauksena voimakkaasti kasvavan ja Suomella olevan siinä hyviä liiketoimintamahdollisuuksia vahvan merenkulku- ja jäänmurtajaosaamisensa ansiosta.

”Suomi voisi myös toimia tietoliikennekaapelien solmukohtana arktisella alueella”, ehdotti Haavisto.

”Itse näen potentiaalisen Luoteis-Venäjän ja Pohjoismaiden vesivoimaa hyödyntävän talousalueen, jossa raaka-aineet ja teknologia virtaavat, pikemminkin mahdollisuutena kuin uhkana Suomelle”, totesi Tynkkynen.

 

Teksti: Katri Pajusola
Kuvat: René Söderman, Arktikum, Pond5.com

Viimeksi muokattu 4.1.2017

Tietysti.fi on Suomen Akatemian sivusto, joka kertoo yleistajuisesti Akatemian rahoittamasta tutkimuksesta sekä tieteestä ja tutkimuksesta yleensä. Sivuille kootaan muun muassa tutkijahaastatteluita, tieteen yleisötapahtumia, tiedeuutisia ja tutkimuksesta kertovia taustajuttuja.

Seuraa meitä:

Ota yhteyttä

Suomen Akatemian viestintä
terhi.loukiainen@aka.fi

Lisätietoja Suomen Akatemiasta www.aka.fi