17.7.2017

Silminnäkijä on usein väärässä

Tuijotan pitkän hiekkaradan päähän ja yritän erottaa siellä seisovan ihmisen kasvonpiirteitä.

”Okei. Sitten voit katsoa alas”, sanoo Silminnäkijä-koetta vetävä Elsa Korkman sekuntikello kädessä. Koehenkilö poistuu radalta.

Edessäni on iPad, johon alan arvioida juuri näkemäni henkilön tuntomerkkejä. Sitten kasvokuvista pitäisi valita, kuka hän on ­– tai ettei häntä ole kuvissa ollenkaan. Ruudulla näkyvissä valokuvissa ihmiset katsovat vakavina suoraan kameraan. Onko hän tuossa? Vai tuossa? Arvon mielessäni kahden samannäköisen henkilön välillä ja tökkään lopulta mielestäni oikean henkilön kuvaa. Sen jälkeen pitäisi vielä arvioida, kuinka varma olen hava­innostani nollasta sataan prosenttiin. Vedän jatkumolla näkyvää osoitinta lähemmäs nollaa. En ole ollenkaan varma.

Silminnäkijöitä hyödynnetään rikosten ratkaisemisessa laajasti. Nyt ei kuitenkaan olla poliisiasemalla, vaan Heurekan tiedepuisto Galileissa. Kaikille Heurekan kävijöille avoin Silminnäkijä-koe on osa Suomen Akatemian rahoittamaa Åbo Akademin tutkimusta, jossa pyritään määrittämään luotettavan silminnäkijätunnistuksen rajat. Havainnoinnin tarkkuutta tutkitaan eri etäisyyksiltä.

“Aiemman tutkimuksen perusteella tiedetään, että viidenkymmenen metrin jälkeen tunnistustarkkuus huononee, mutta maksimietäisyyttä ei ole määritetty. Pyrimme määrittämään raja-arvon, jota voitaisiin käyttää oikeustapausten apuna”, sanoo Åbo Akademin tutkija Thomas Nyman.

Thomas Nyman aikoo sisällyttää kokeen tulokset oikeuspsykologian alan väitöskirjaansa silminnäkijätodistuksista.

 

Virheellisillä tunnistuksilla vakavat seuraukset

Kuten useimmilla suomalaisilla, aiempi kokemukseni silminnäkijänä toimimisesta rajoittuu lähinnä amerikkalaisiin tv-sarjoihin. Stereotyyppisessä tv-versiossa kuulustelija esittää silminnäkijälle sarjan kasvokuvia, ja syyllisen kohdalla silminnäkijän mielessä välähtää dramaattinen takauma rikoksentekohetkestä. Ei epäilystäkään: Silminnäkijä on tunnistanut syyllisen, rikollinen tuomitaan ja kaikki on taas hyvin.

Paitsi, jos tuomittava henkilö onkin viaton. Neljän koehenkilön jälkeen oma testini on valmis ja tulos lävähtää ruudulle: ”Tunnistit oikein 0/4 henkilöä.” Siis en ketään! Korkman ja Heurekan tapahtumavastaava Annina Pikkumäki lohduttavat, että se on tavallinen tulos.

”Vaikka tunnistaminen tehdään heti henkilön näkemisen jälkeen, se ei silti ole helppoa. Todellisuudessa silminnäkijätodistukset eivät olekaan niin luotettavia kuin voisi luulla.”

Virheellisen tunnistuksen seuraukset voivat olla kauaskantoiset ja johtaa jopa viattoman henkilön tuomitsemiseen. Yhdysvalloissa tähän epäkohtaan puuttumaan perustettiin vuonna 1992 Innocence Project, jonka avulla jo 349 ihmistä on vapautettu syytteestä uusien DNA-tutkimusmenetelmien ansiosta. Yli 70 prosentissa tapauksista väärä tuomio perustui kokonaan tai osittain silminnäkijän tekemään virheelliseen tunnistukseen.

”Silminnäkijähavainnon rinnalle tarvitaan aina muutakin todistusaineistoa, mutta niillä on yhä iso rooli rikosten ratkaisemisessa. Heurekassa toteutettava koe on merkittävä, sillä tunnistuksen maksimietäisyyttä kukaan ei ole tutkinut aiemmin”, Nyman sanoo.

Heurekan kävijät mukaan tieteentekoon

Silminnäkijä-kokeen tuloksia on odotettavissa syksyllä. Yhteistyö Heurekan kanssa on avannut uuden tavan tehdä tutkimusta jatkossakin.

”Tiedekeskuksen kävijät pääsevät tässä oikeasti osallistumaan tieteen tekemiseen. Samalla saamme avattua tutkimuksen merkitystä suuremmalle yleisölle. Vastaanotto on ollut innostunut ja myös lapset voivat tehdä sovelletun kokeen”, Pikkumäki kertoo.

Silminnäkijätunnistuksen haastavuus tulee monille kävijöille yllätyksenä.

”On palkitsevaa huomata, että ihmiset alkavat ajatella asioista eri tavoin ennen koetta ja sen jälkeen”, Nyman sanoo. Oivaltamisen iloa, kuten Heurekan motto kuuluu.

Silminnäkijä-kokeeseen pääsee osallistumaan Heurekassa 29.7. asti.

Teksti ja kuvat: Oona Riitala

Viimeksi muokattu 17.7.2017

Tietysti.fi on Suomen Akatemian sivusto, joka kertoo yleistajuisesti Akatemian rahoittamasta tutkimuksesta sekä tieteestä ja tutkimuksesta yleensä. Sivuille kootaan muun muassa tutkijahaastatteluita, tieteen yleisötapahtumia, tiedeuutisia ja tutkimuksesta kertovia taustajuttuja.

Seuraa meitä:

Ota yhteyttä

Suomen Akatemian viestintä
terhi.loukiainen@aka.fi

Lisätietoja Suomen Akatemiasta www.aka.fi