5.8.2016

Puistofilosofia-viikolla keskusteltiin itsekeskeisyydestä

Ikaalisten Puistofilosofia-tapahtumassa oli mahdollista pohtia ihmisenä olemisen kysymyksiä piknikviltillä loikoillen. Uteliaasta yleisöstä täyttyneessä Ikaalisten keskuspuistossa keskusteltiin toisten huomioonottamisesta ja oman edun tavoittelusta.

Akatemiatutkija ja Puistofilosofia-viikon alustaja Valtteri Viljanen käsitteli puheenvuorossaan Immanuel Kantin (1724–1804) ja Arthur Schopenhauerin (1788–1860) eettisen ajattelun perusteita.

”Kant ja Schopenhauer ovat esimerkkejä ajattelijoista, jotka eivät pelänneet ajatella isosti. Heiltä voi saada omaan ajatteluunsa virikkeitä siitä, millainen maailma on ja mitä ihmisenä oleminen merkitsee. Lisäksi he ovat osa meidän kulttuuriperintöämme. Meissä jokaisessa on pieni osa Kantia ja Schopenhaueria”, Viljanen kertoo.

Sekä Kant että Schopenhauer esittivät ajatuksia toisten huomioonottamisesta ja oman edun tavoittelusta. Molemmat kokivat moraalisuuden suurimmaksi uhaksi sen, että itsekeskeisyys määrittää toimintaamme ja tekemiämme valintoja. Viljasen alustusta kuulemaan kokoontunut Puistofilosofia-yleisö pohti itsekeskeisyyttä nykypäivän maailmassa.

Onko ihmisen oman edun tavoittelu yksi nykyajan suurimmista ongelmista?

”Itsekeskeisyys on varmasti ollut ongelma kaikkina aikakausina. Toisaalta viimeisen kahden ja puolen sadan vuoden aikana meistä on tullut yhä yksilökeskeisempiä ja siten myös helposti itsekeskeisempiä. On tietenkin hyvä, että näemme itsemme ainutkertaisina ja arvokkaina yksilöinä. Myönnän kuitenkin, että pidän aikakauttamme usein liian yksipuolisesti yksilöllistä mielihyvää korostavana ”, Viljanen sanoo.

Filosofian historiaan perehtynyt Viljanen tutkii Suomen Akatemian rahoittamassa projektissaan keskeisiä modernin filosofian kantoja, jotka toimivat älyllisinä maamerkkeinä pohdittaessa moraalitoimijuuden ja yleisemmin ihmisenä olemisen luonnetta.

 Viljanen koki Puistofilosofia-alustajana toimimisen haasteelliseksi ja mielenkiintoiseksi.

”Filosofian tutkimuksen luonnetta ja käsitteistöä voi toisinaan olla haastavaa selittää jopa muiden tieteenalojen tutkijoille. Minulle on tärkeää, että syvät metafyysiset kysymykset voi aina liittää jollain tavalla ihmisenä olemiseen ja toimimiseen.”

Uusia ajatuksen jyviä

Alustusta muiden huomioonottamisesta ja oman edun tavoittelusta olivat saapuneet seuraamaan Irma Taavela ja Jaakko Tiainen Hämeenlinnasta. He osallistuivat Puistofilosofia-tapahtumaan ensimmäistä kertaa.

”Tulimme paikalle ihan uteliaisuudesta ja mielenkiintoisten aiheiden takia. Oli piristys huomata, että Suomesta löytyy tällainenkin kesätapahtuma”, Taavela kertoo.

Yhteiskunnallisia asioita aktiivisesti seuraavia ystävyksiä yhdistää kiinnostus filosofiaan. Puistofilosofia-alustukseen he saapuivat avoimin mielin.

”Tämän päivän keskustelunaihe oman edun tavoittelusta ja huomioonottamisesta on puhtaasti nykypäivää. Tällaisten eettisten asioiden miettimisestä on hyötyä kaikissa ammateissa ja toimissa. Kaikkiin arkipäivän ratkaisuihin voi mielestäni löytää filosofisen perustan”, Tiainen kertoo.

”Tulin kuulostelemaan ajatuksen jyviä. Näitä asioita pohtimalla on mahdollisuus tulla koko ajan viisaammaksi”, Taavela summaa.

Myös Tampereella opiskeleva Olli Anetjärvi oli saapunut ensimmäistä kertaa Ikaalisten keskuspuistoon filosofoimaan. Puistofilosofia-tapahtuman tunnelmaa Anetjärvi kuvailee pohdiskelevaksi ja keskustelevaksi.

”Puistofilosofia vaikutti ideana mielenkiintoiselta. Paikalla on ollut monipuolisesti porukkaa aina lapsiperheistä lähtien. Yleisö on osallistunut hyvin keskusteluun ja esittänyt kommentteja. Alustukset varmasti tarjoavat monelle uusia ajatuksia. Tällaisia tapahtumia pitäisi olla enemmänkin”, Anetjärvi sanoo.

Vapaan keskustelun tapahtuma

Heinäkuun viimeisellä viikolla 26.–30.7.2016 järjestetty Puistofilosofia koostui kaikille avoimista keskustelutilaisuuksista. Viikon aikana alustuksia kuultiin muun muassa bioetiikasta, esoteriasta ja feminismistä. Puistofilosofi ja tapahtuman perustaja Antti Sorrin mukaan hyvä aihe synnyttää hedelmällisen keskustelun.

”Hyvä keskustelu syntyy, kun se lähestyy ihmistä itseään. Etiikka esimerkiksi kiinnostaa monia ja herättää aina keskustelua”, Sorri kertoo.

Vaikka Puistofilosofia-alustukset ovat ajatuksia ja mielipiteitä herättäviä, säilyvät filosofiset pohdinnat aina sopuisina.

”Keskustelussa voi vapaasti argumentoida oman mielipiteensä. Vaikka vastakkaisia mielipiteitä esiintyy, ei ketään ajeta pois. Virallisen osion jälkeen jatkavat ihmiset aiheen pohtimista usein paikallisella terassilla. Siinä vaiheessa saatetaan uskaltaa jo hieman korottaa ääntäkin, mutta kiivaiksi väittelyiksi keskustelut eivät kehity.”

Vuoden 2016 Puistofilosofia-viikolla koettiin uusi kävijäennätys. Alustuksia ja keskusteluja kävi seuraamassa yli kolme ja puolisataa kävijää. Ilmapiiri koko tapahtumassa oli Sorrin mukaan vastaanottavainen ja utelias. Nyt järjestäjien ajatukset siirtyvät jo ensi kesään.

”Puistofilosofia-yleisö antaa joka vuosi lukuisten kehujen lisäksi kehitysideoita. Tänä vuonna meillä oli yleisössä esimerkiksi reppureissaajia Porista. He saapuivat paikalle festariperiaatteella rinkat ja teltat mukanaan. Ehkä ensi vuonna meillä on jo oma Puistofilosofia-telttakylä”, Sorri naurahtaa.

Teksti ja kuvat: Hanna Talikka
Video: Niina Kellinsalmi ja Hanna Talikka

Lue edellisvuoden Puistofilosofia-viikosta: http://www.aka.fi/fi/tietysti/tapahtumat/puistofilosofia-viikko-kasvattaa-suosiotaan/

Viimeksi muokattu 5.8.2016

Tietysti.fi on Suomen Akatemian sivusto, joka kertoo yleistajuisesti Akatemian rahoittamasta tutkimuksesta sekä tieteestä ja tutkimuksesta yleensä. Sivuille kootaan muun muassa tutkijahaastatteluita, tieteen yleisötapahtumia, tiedeuutisia ja tutkimuksesta kertovia taustajuttuja.

Seuraa meitä:

Ota yhteyttä

Suomen Akatemian viestintä
terhi.loukiainen@aka.fi

Lisätietoja Suomen Akatemiasta www.aka.fi