19.9.2014

Vain globaali energiavallankumous pelastaa ilmaston

Ilmasto, ympäristö, energia ja työpaikat kytkeytyvät toisiinsa. Ilmastokysymykset eivät ratkea ilman uutta teknologiaa. Tarvitaan globaali energiavallankumous ja se on tulossa, vaikkei sitä Suomessa huomaa. Suomi on juuttunut menneen maailman energiapolitiikkaan. Näin suoraan puhuu Aalto-yliopiston professori Peter Lund. Hän johtaa kansainvälistä Suomen Akatemian rahoittamaa hanketta, joka tutkii aurinkoenergian mahdollisuuksia kaupunkiympäristössä. Miksi Suomi on muista jäljessä ja mitä pitäisi tehdä?

Energiakysymykset ovat tyypillisesti teknologiaa, taloutta ja politiikkaa. Parhaillaan käynnissä on maailmanlaajuinen energiavallankumous, ja sen myötä uusiutuvat energiat valtaavat markkinoita. Esimerkiksi aurinko- ja tuulienergian osuus kasvaa niin, että 60-70 prosenttia Euroopan uusista sähköntuotannon investoinneista liittyy niihin.  Aurinkosähkön hinta on romahtanut ja samaan aikaan tiukentuneet ympäristötavoitteet ohjaavat ekologisiin vaihtoehtoihin. Tämä kehitys ei näy vielä Suomessa juuri mitenkään. Miksi ei?

Suomi juuttunut vanhaan

Suomessa aurinkoenergiaan ei satsata, eikä sitä hyödynnetä. Lund näkee taustalla monia syitä. Suomen energiapolitiikassa ja markkinoilla on harvainvalta, poliittinen päätöksenteko ja isot energiatoimijat ovat lähellä toisiaan.

”Raskas teollisuus päättää edelleen 1950-luvun mentaliteetilla ja sen lobbarit ovat tehokkaita. Poliitikot eivät ole huomanneet, että ajat muuttuivat ja nyt energiapolitiikkaa pitäisi tehdä uudenlaisen kulutuksen, ympäristön, työpaikkojen ja kuluttajien ehdoilla. Se pitäisi suunnitella kokonaisuutena, jossa otetaan huomioon monia tekijöitä yhtä aikaa.”

Raskas teollisuus ja kilowattitunti kaiken mittana

Lundin mielestä on sääli, että kaiken mittarina on edelleen melkein puolueista riippumatta kilowattitunti ja sen hinta raskaalle teollisuudelle. Samaan aikaan kuluttajat on ulkoistettu markkinoilta eikä kukaan pidä näiden puolta. 

”Saksassa kuluttaja on pomo, Suomessa kuluttaja alistuu”, Lund kuittaa. ”Iso osa kotitalouksistamme maksaa koko ajan mittavia summia suurten sähköyhtiöiden pussiin sen sijaan, että heidät otettaisiin osaksi energian tuotantoketjua ja markkinoita, kuten Saksassa.”

Vääriä luuloja ja ennakkoasenteita

Muitakin suuria syitä löytyy. Etujärjestöt eivät ole aurinkoenergian puolella, niille on saatu uskoteltua, että se on hyvin kallista. Suomessa luullaan yleisesti, että kylmän ilmaston vuoksi täällä ei kannata sijoittaa aurinkosähköön, eihän täällä edes paista. Tosiasiassa aurinko-olosuhteet täällä ovat vuositasolla kuin Keski-Euroopassa. Lisäksi puoli Suomea kylpee yöttömässä yössä kuukausikausia.

”Ennakkoasenteet aurinkoenergiaa kohtaan ovat vahvat”, harmittelee Lund.  Valtio on hyvin passiivinen eikä tue aurinkoenergiaa. Lundin mukaan valtio ei halua tukea, päättäjät eivät halua ymmärtää ja perinteisten energiamuotojen puhemiehille maksetaan siitä, etteivät he ymmärrä. Maan etua ei huomioida kokonaisuutena.  

Tanska ja Saksa onnistuneet paremmin politiikassaan

Samaan aikaan kun Suomessa kuluttajat on käytännössä puskettu energiapäätösten ulkopuolelle ja maahan suunnitellaan valtiojohtoisesti kolmea uutta ydinvoimalaa, maailmalla vahvistuu kehitys, jossa kuluttajat halutaan tiiviiseen yhteistyöhön sähkömarkkinoiden ja –tuotannon kanssa. 

”Saksassa on lähes 40 000 megawattia aurinkosähköä ja ala työllistää noin 100 000 ihmistä.” 

Meillä aurinkosähköä on asennettu 6 megawattia, eikä työpaikkojen määrällä voi kehuskella. Aurinkoenergian globaali liikevaihto on noin 100 miljardia ja sen määrä kasvaa koko ajan. Tanskassa aurinkosähkön määrä moninkertaistui, kun siellä otettiin käyttöön nettomittarointi.

Nettomittarointi tuo rahat kuluttajan taskuun

Aurinkoenergiaa tuottavat pien- ja kerrostalot sekä kaupunginosat voidaan verkostoida niin, että niiden tuottama ylijäämäsähkö kulutetaan paikallisesti ilman suuria tarpeita siirtää sähköä pitkiä matkoja. Nettomittarointi-periaatteella tuottaja-kuluttaja saa tästä korvauksen. Tällä tavalla Tanska sai aurinkoenergiamäärän nousemaan ja kuluttajien sähkölaskua pienemmäksi. 

”Tällainen vaatii poliittista tahtoa. Suuret toimijat, jotka hallitsevat markkinoita vastustavat sitä, että kuluttajat päästetään jakamaan kakkua,” Lund näkee. 

Kaupungeissa tämä toimisi hyvin ja yksi Lundin vetämän hankkeen kysymyksistä on juuri se, kuinka aurinkoenergia voidaan verkostoida kaupungeissa niin, aurinkoenergiaa käytetään suuria määriä paikallisesti. Se on edullista, ympäristöystävällistä ja hyödyttää kaikkia.

Kotimainen energia tuo työpaikkoja

”Meillä ei ole koskaan mennyt taloudessa näin huonosti, siksi energiapäätökset ovat nyt elintärkeitä ja niitä pitäisi katsoa kokonaisuutena maan etu mielessä. Maahan pitää saada lisää työpaikkoja, talouskasvua ja vientiä. Puhutaan siitä, että yksi uusi ydinvoimala tuo 500 työpaikkaa voimalan yhteyteen kun niitä pitäisi saada syntymään 50 000, joka olisi mahdollista jos energiapäätöksissämme panostettaisiin kotimaisiin energialähteisiin.”

Miksi tie aurinkovoimaan olisi juuri Suomen tie?

Suomella on monia vahvuuksia, kunhan näihin vain halutaan tarttua. 

”Meillä on tarvittavaa uuden energiateknologian ja it-alan osaamista, joilla voidaan hallita suuria energiaverkkoja, kulutusta, jakelua ja sähköntuotantoa. Nämä ovat avainalueita, kun uusitutuvia energialähteitä hyödynnetään suuressa mittakaavassa. Energiavallankumous tuo uusia työpaikkoja globaalisti paljon juuri uusiutuviin energioihin. Haluammeko jäädä siitä kehityksestä jälkeen?” 

Jostakin pitää aloittaa ja Lund aloittaisi siitä, että rohkaistaan yrityksiä kehittämään ja kaupallistamaan uutta teknologiaa, jolla on kasvavat kansainväliset markkinat.    

Aurinkoenergiasta kaupunkien voima?

Kaupungit käyttävät kaikesta energiasta maapallolla kaksi kolmasosaa. Määrä kasvaa vauhdilla sillä globaali kaupungistumiskehitys vain kiihtyy. Lund on mukana kansainvälisessä hankkeessa, jossa tutkitaan kaupunkiympäristön mahdollisuuksia hyödyntää aurinkoenergiaa esimerkiksi rakentamalla verkostoja rakennusten ja kaupunginosien välille. Kehitteillä on myös tekniikkaa ja työkaluja. 

”Tällä hetkellä noin 20% kaupunkien energiasta voidaan saada auringosta. Aurinkovyöhykkeillä, kuten Chilessä luku on helposti 50%. Nyt tutkimme, miten sitä voidaan kasvattaa. Millaiset strategiat, älyverkot tai teknologia auttavat aurinkoenergian hyödyntämistä?”


Teksti: Marja Nousiainen
Kuvat: Risto Alatarvas ja Pixmac.fi

Viimeksi muokattu 6.5.2015

Tietysti.fi on Suomen Akatemian sivusto, joka kertoo yleistajuisesti Akatemian rahoittamasta tutkimuksesta sekä tieteestä ja tutkimuksesta yleensä. Sivuille kootaan muun muassa tutkijahaastatteluita, tieteen yleisötapahtumia, tiedeuutisia ja tutkimuksesta kertovia taustajuttuja.

Seuraa meitä:

Ota yhteyttä

Suomen Akatemian viestintä
terhi.loukiainen@aka.fi

Lisätietoja Suomen Akatemiasta www.aka.fi