24.5.2013

Tutkija kannattaa osallistavaa metsätaloutta ilmastonmuutoksen torjunnassa

Irmeli Mustalahti, 38, johtaa kahta Suomen Akatemian rahoittamaa tutkimushanketta. Hankkeet keskittyvät tutkimaan vuosina 2012-­2017 ilmastonmuutoksen torjuntaan ja siihen sopeutumiseen tähtäävien kansainvälisten sopimusten ja hankkeiden toteutusta sekä niiden vaikutusta Nepalissa, Tansaniassa, Meksikossa ja Laosissa.

”Nämä maat ovat herkkiä ilmastonmuutoksen kielteisille vaikutuksille: niissä ilmastonmuutoksen torjuntaan ja sopeutumistoimenpiteiden suunnitteluun ja toteutukseen osallistuu joukko toimijoita eri tasoilta, aina kansainvälisistä toimijoista paikallisiin ryhmiin. Siksi on tärkeää, että esimerkiksi toimijoiden välisiä valtasuhteita selvitetään. Ryhmäni tarkastelee ilmastonmuutoksen torjunnan ja sopeutumisen toimia sopeutuvan ja vastuullisen hallinnon näkökulmasta.”

Tietoa hankkeiden suunnittelemiseksi ja päätöksenteon tueksi

Esimerkiksi REDD + (Reduced Emissions from Deforestation and Forest Degradation) -ohjelma perustuu ajatukseen, että kansainvälisellä hiilensidontaan tähtäävällä ilmastorahoituksella voitaisiin vähentää maaseutuväestön köyhyyttä ja edistää luonnon monimuotoisuutta ja samalla torjua ilmastonmuutosta.

”Haluan tutkimuksessani pureutua REDD+ -ohjelmien laajempiin, pitempiaikaisiin ja ennalta odottamattomiin vaikutuksiin. On todennäköistä, että REDD+ -ohjelmien vaikutukset globaaliin ympäristöhallintoon ovat merkittävät. Uskon niiden vaikuttavan myös kansallisella ja paikallisella tasolla, esimerkiksi eri ryhmien tasavertaisuuteen ja hyötyjen oikeudenmukaiseen jakautumiseen.”

On selvää, että ilmastonmuutoksen torjuntaan ja sopeutumiseen tähtäävät hankkeet vaikuttavat myös paikallisdemokratiaan, kansalaisten osallistumismahdollisuuksiin, julkiseen keskusteluun ja hallintoon laajemminkin. ”Tutkimuksemme tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää hankkeiden suunnittelussa, mutta myös päätöksenteossa.”

Paikalliset on otettava vahvasti mukaan kehittämiseen

Mustalahti opiskeli metsätiedettä ja ympäristösuojelua Joensuun ja Helsingin yliopistoissa. Sivuaineinaan hän luki eläintiedettä, kehitysmaatutkimusta, trooppista metsätiedettä ja kieliä, suahilia, espanjaa sekä portugalia. Maisteriksi Mustalahti valmistui Joensuun yliopistosta vuonna 2000 ja tohtoriksi (PhD, Forestry) hän väitteli Kööpenhaminan yliopistossa vuonna 2007.

”Valmistumisen jälkeen toimin kehitysyhteistyötehtävissä Tansaniassa. Kiinnostuin silloin niin sanotusta osallistavasta lähestymistavasta, jolla pyritään voimallistamaan paikalliset ihmiset vastaamaan ja päättämään oman elinympäristönsä kehittämisestä. Osallistamisen tavoitteena on, että mahdollisimman monet kehityksen tekijät sekä kehityksen kohteena olevan ihmisen näkemys ja tietotaito huomioidaan. Tärkeää on myös se, että kehityksen sisällön määrittelevät paikallinen väestö itse tai yhdessä hallinnon tai esimerkiksi kehitysyhteistyön eri tahojen kanssa.”

Mustalahden Handling the stick: Practices and impacts of participation in forest management” -väitöskirja käsitteli metsäsektorilla totutettavien osallistavien kehitysyhteistyöhankkeiden vaikutuksia Tansaniassa, Mosambikissa, Laosissa ja Vietnamissa. Väitöskirjassaan Mustalahti kuvasi, kuinka poliittisen ja institutionaalisen tuen puuttuessa paikalliset ihmiset toimivat lähinnä työvoimana niin metsänsuojelussa kuin metsävarojen hyödyntämisessä.


Irmeli Mustalahti kenttätyössä.

Mustalahden mukaan osallistavan metsätalouden kestävyys riippuu pitkälti asenteista sekä paikallisella että valtionhallinnon tasolla. Myös lainsäädännön ja poliittisen tilanteen on mahdollistettava paikallinen luonnonvarojen hallinnointi ja niitä koskeva päätöksenteko. Lisäksi paikallisten ihmisten tulee kokea hyötyvänsä metsänhoidosta, jotta he ryhtyvät panostamaan siihen.

Verkostossa jaetaan monialaista tietämystä

Mustalahti työskentelee LYY-instituutissa (Luonnonvarat, ympäristö, yhteiskunta), joka on Itä-Suomen yliopistossa toimiva verkosto-organisaatio.

”On erittäin mielenkiintoista olla mukana verkostossa, joka kokoaa yhteen monialaista asiantuntemusta kolmesta eri tiedekunnasta: yhteiskunta- ja kauppatieteet, luonnontieteet ja metsätieteet sekä filosofia.”

Mustalahti nauttii kovasti tutkijan työstä: ”Olen mielestäni erittäin etuoikeutettu saadessani tutkija ja oppia asioita, jotka kiinnostavat minua. Työni on hyvin monipuolista ja haastavaa.”

Työmatkojakin on tarjolla, mutta niiden suhteen Mustalahti vetää varsin tiukkaa linjaa. ”Pyrin välttämään turhaa matkustamista ja tekemään pidempiä kenttämatkoja. Lisäksi osallistun vain niihin konferensseihin, joista usko olevan eniten hyötyä tutkimusryhmälleni.”

Suunnitelmissa vauvanhoitoa, lukemista ja artikkelien kirjoittamista

Mustalahti on juuri aloittanut äitiysloman. Hänen toisen lapsensa laskettu aika on kesäkuussa. Äitiyslomansa aikansa aikana Mustalahti on suunnitellut kirjoittavansa. Niinpä vauvan hoidolta vapautuva aika kulunee alan julkaisuja lukiessa ja artikkeleita kirjoittaessa. Uutta tulokasta odottaa innolla myös Mustalahden muu perhe, eli mies Jarno ja 5-vuotias poika Jaan.

Teksti: Terhi Loukiainen
Kuvat: Anna Bolin ja Helsingin yliopisto

Viimeksi muokattu 7.5.2015

Tietysti.fi on Suomen Akatemian sivusto, joka kertoo yleistajuisesti Akatemian rahoittamasta tutkimuksesta sekä tieteestä ja tutkimuksesta yleensä. Sivuille kootaan muun muassa tutkijahaastatteluita, tieteen yleisötapahtumia, tiedeuutisia ja tutkimuksesta kertovia taustajuttuja.

Seuraa meitä:

Ota yhteyttä

Suomen Akatemian viestintä
terhi.loukiainen@aka.fi

Lisätietoja Suomen Akatemiasta www.aka.fi