23.5.2016

Tehokkaat ryppyvoiteet – totta vai tarua?

Viime vuosina markkinoille on tullut paljon uudenlaisia tekniikoita ja tapoja estää ihon ikääntymistä. Ronja Holopainen, 16, ja Elina Tanskanen, 16, halusivat kokeilla, toimivatko ikääntymisen merkkejä ehkäisevät anti ageing -seerumit tosielämässä. Tyttöjen tutkimus palkittiin kevään 2016 Tutki-Kokeile-Kehitä (TuKoKe) -kilpailussa: he voittivat yläasteikäisten sarjan Rakkaudesta rypyttömyyteen -työllään.

Ronja ja Elina käyvät yhdeksättä luokkaa Helsingin Suomalaisessa Yhteiskoulussa.

”Osallistuimme koulumme valinnaiselle tutkimuskurssille, jolla kehitimme omia tutkimuksia. Olemme tunteneet toisemme monta vuotta ja liikumme samassa kaveriporukassa. Niinpä yhteisen tutkimuksen tekeminen tuntui meistä kivalta ajatukselta.”

Tytöt valitsivat tutkittavakseen kaksi suomalaista anti ageing -seerumia, koska halusivat selvittää, ovatko tällaiset seerumit ihoa nuorentavia. Tätä testatakseen he suorittivat erilaisia laboratoriokokeita.

”Tutkimme muun muassa seerumeiden myrkyllisyyttä ja solujen jakautumista eri seerumikonsentraatioiden alaisena. Lisäksi meitä kiinnosti soluproliferaatio eli se, kuinka paljon solut lisääntyvät, kun niitä myrkytetään.”

Testaukseen osallistui myös tyttöjen rekrytoima 20 henkilön koeryhmä.

”Koehenkilömme käyttivät seerumeita kolmen viikon ajan, aamuin ja illoin. He raportoivat tuloksistaan käyttökokemuskyselyn avulla.”

Tutkimustulosten mukaan ihon juonteisuus ei vähentynyt, mutta ihon sävy tasaantui ja punaisuus väheni.

”Testaamamme anti aging -seerumit toimivat, tosin hieman eri tavalla kuin mainokset lupaavat. Juonteet ja rypyt eivät katoa. Ihon yleiskunto kuitenkin paranee, sillä testiseerumit sisältävät ihoa kosteuttavia antioksidantteja.”

Myönteinen palaute ilahdutti

Ahkerointi tutkimuksen eteen kannatti.

”Saimme työstämme paljon positiivista palautetta. Monet ihmettelivät tutkimuksemme haasteellisuutta. Käyttämämme solumallityyppi herätti jonkin verran keskustelua, koska seerumi ei ole tarkoitettu silmän pinnalle. Sarveiskalvon epiteelisolut toimivat kuitenkin samaan tapaan kuin ihon epiteelisolut, jotka kohtaavat seerumin ensimmäisenä.”

Kilpailun tuomariston mukaan Ronjan ja Elinan työ on erittäin kattava ja huolellisesti toteutettu. He kiittelevät tekijöitä näin: ”Innostuneet nuoret tutkijat ovat tarttuneet aiheeseen ennakkoluulottomasti, työmäärää karttamatta. Heillä on hallussa niin tieteellisyys kuin menetelmätkin.”

Työn ohjaajana toimi opettaja Katariina Yliheikkilä. Tytöt arvostivat Katariinan vinkkejä tutkimusraportin kirjoittamiseen ja työn käytännön esittelyyn liittyen.

Tavoitteena lukion IB-linja ja lääketieteen opinnot 

Tiede ja tutkimus kiinnostavat Elinaa ja Ronjaa. ”Pidämme tieteestä ja tutkimustyöstä, sillä ne tarjoavat ainutlaatuisen tilaisuuden itsensä haastamiseen. Samalla voi paljastua yllättäviäkin tuloksia. Työ vaatii pitkäjänteisyyttä, mutta lopputulos on vaivan arvoinen.”

Tulevaisuudensuunnitelmista kysyttäessä molemmat tytöt kertovat hakeneensa opiskelemaan yläasteen jälkeen lukion IB-linjalle. Lukio-opintojen jälkeen Elinaa on ajatellut hakea opiskelemaan lääketiedettä tai biokemiaa joko Suomessa tai ulkomailla. Ronjaa taas kiinnostaa ensisijaisesti lääketiede, jota hän haluaisi opiskella Yhdysvalloissa. Hänen haaveensa on työskennellä YK:n kriisilääkärinä epävakailla alueilla.

Ensin edessä on kuitenkin kesä. Kesäkuussa molemmat tytöt tekevät töitä. Heinäkuussa Elina lähtee kielikurssille Oxfordiin ja Ronja vapaaehtoistyöhön Espanjaan.

Tiedekilpailuissa oppii uutta

Millaisia terveisiä lähettäisitte tiedekilpailuun osallistumista miettiville nuorille? 

”Tieteen tekeminen on hyvin monimuotoista, siksi mieli kannattaa pitää avoimena. Kaikesta voi tehdä tutkimusta oman kiinnostuksensa mukaan.” 

Tytöt rohkaisevatkin nuoria osallistumaan erilaisiin tiedekilpailuihin.

”Suosittelemme, että kaikki tieteestä ja tutkimuksesta kiinnostuneet osallistuisivat ennakkoluulottomasti kisoihin. Vaikkei voittoa tulisikaan, on osallistuminen ja oman tutkimuksen esittely todella hauskaa. Siinä oppii paljon uutta!”


Teksti: Terhi Loukiainen
Kuvat: Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu ja Pond5.com

Viimeksi muokattu 23.5.2016

Tietysti.fi on Suomen Akatemian sivusto, joka kertoo yleistajuisesti Akatemian rahoittamasta tutkimuksesta sekä tieteestä ja tutkimuksesta yleensä. Sivuille kootaan muun muassa tutkijahaastatteluita, tieteen yleisötapahtumia, tiedeuutisia ja tutkimuksesta kertovia taustajuttuja.

Seuraa meitä:

Ota yhteyttä

Suomen Akatemian viestintä
terhi.loukiainen@aka.fi

Lisätietoja Suomen Akatemiasta www.aka.fi