7.5.2013

Lämpenevät vedet vetävät ahvenkaloja pohjoiseen

Ahven, kiiski, särki ja säynävä valloittavat ilmaston lämpenemisen myötä yhä pohjoisempia vesistöjä, kertoo tutkija Kimmo Kahilainen Helsingin yliopistosta. Kahilainen ryhmineen tutkii ilmastonmuutoksen vaikutuksia arktisten järvien kalastoon ja niiden elinympäristöön. Tutkimushanke on osa Suomen Akatemian ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja hallintaa käsittelevää tutkimusohjelmaa.

Ilmastonmuutos on ihmiskunnan suuri haaste, jonka vaikutukset näkyvät eri tavoin maapallolla. Arktisella alueella vaikutukset ovat suurimpia. Lämpötilan ja sään vaihtelut vaikuttavat lumi- ja jääpeitteeseen sekä kasvukauden pituuteen. Muuttuvat olosuhteet hankaloittavat myös pohjoisen alueen perinteisiä elinkeinoja.

”Säätilan vaihtelu tuottaa ongelmia muun muassa poronhoidolle. Sateen ja pakkasen vuorotellessa maanpinta jäätyy erittäin kovaksi, jolloin poroilla on kova työ löytää ja koputella ruokaa irti maasta”, Kahilainen kertoo.

Lämpötilan nousulla on vaikutuksia myös pohjoisen kalastoon, joka on Kahilaisen erikoisalaa. Kasvukauden pidentyminen parantaa erityisesti lämpimän veden ahvenkalojen elinmahdollisuuksia pohjoisen vesistöissä.



Uudet tulokkaat ahven (ylinnä), särki (keskellä) ja kiiski (laidassa) valtaavat elintilaa Pohjois-Lapin runsaslukuisimmalta alkuperäislajilta siialta (alinna), kuva: Kimmo Kahilainen.

”Viimeisen 30:en vuoden aikana ja erityisesti 2000-luvulla avovesikauden ilman lämpötila on noussut Torniosta Kilpisjärvelle ulottuvalla alueella. Ahventa, kiiskeä, särkeä ja säynävää ei ole aiemmin ollut kaikkein kylmimmissä vesissä. Vesistöjen lämpeneminen edistää niiden siirtymistä yhä pohjoisemmaksi.”

Kahilainen tekee tutkimusta Kilpisjärvellä, missä sijaitsee erinomaiset puitteet laajojen tutkimusaineistojen käsittelyyn tarjoava tutkimusasema. Tornio-Muoniojoki lähivesistöineen on kalabiologin kannalta ihanteellinen, sillä jokea ei ole padottu, kalalajisto runsastuu alajuoksua kohti ja lämpötilaero alajuoksulla sijaitsevan Ylitornion ja yläjuoksun Kilpisjärven välillä on peräti kolme astetta.   



Kenttätyömaisemia Pohjois-Lapissa (kuva: Kimmo Kahilainen)

Limainen ja kiiluvasilmäinen valloittaja uhkaa pohjoisen siikaa

Kaikkein pohjoisimmissa ja kylmimmissä vesissä elää kulinaristien arvostama nieriä. Jääkauden jäljiltä pieniin vesistöihin eristyksiin jääneet nieriäpopulaatiot ovat erityisen alttiita ilmaston lämpenemiselle, sillä ne eivät siedä lämmintä vettä.

Heti puurajan alapuolella merkittävin kala on siika, jonka elämään pohjoiseen hiipiviät tulokaslajit erityisesti vaikuttavat. Kahilaisen johtama ryhmä selvittää ahvenen ja kiisken vuorovaikutusta siian kanssa. Kamppailuksihan se Kahilaisen mukaan menee.

”Ahven ja siika kamppailevat ravinnosta erityisesti rantavesissä. Ahven myös riittävän isokokoiseksi kasvettuaan alkaa syödä pikkusiikoja ravinnokseen. Pohjoisten järvien rantavesiä hallitsevan pohjasiian elintilaa uhkaa myös yöaktiivinen kiiski, joka on erityisen tehokas pohjakala, tunnettu mätirosvo ja reipas lisääntyjä.”

Siika on tärkein kotitarvekalastuksen laji pohjoisessa. Kiisken lisääntyminen ei aiheuta hurraa-huutoja Lapin kalastajien keskuudessa, sillä ihmiset eivät halua siirtyä kiisken syömiseen. Ahvenkaan ei nauti pohjoisessa erityistä arvostusta ruokakalana.   

Tutkijat pyrkivät muodostamaan kokonaisnäkemyksen arktisten järvien tilanteesta analysoimalla muun muassa vesistöjen syvyyskäyriä, ravinto- ja pohjaeläinnäytteitä sekä suorittamalla koekalastuksia.



Koekalastusverkkojen laskua Pohjois-Lapin pimenevässä illassa (kuva: Kimmo Kahilainen)

”Olemme edenneet kenttätutkimuksessamme Kilpisjärveltä Muonioon saakka. Kilpisjärven seudulla siian osuus koekalastuksessa on noin 90 prosenttia, Muoniossa enää 5–10 prosenttia. Muonion alue on jo ahvenkalavaltaista ja erityisesti kiiski valtaa alaa siialta.”

Myös särki lisääntyy Muonion korkeudella. Särki kilpailee tehokkaasti ravinnosta ahvenen kanssa sameissa vesissä, mutta vuorovaikutuksesta siian kanssa ei vielä tiedetä tarpeeksi. Kahilaisen tutkimusryhmä perehtyy asiaan kesällä 2013.

Pitkäjänteistä tutkimusta ja seurantaa tarvitaan

Lämpenevien vesien myötä Pohjois-Lapin lajiköyhät kalavedet saavat uusia tulokkaita, jotka muokkaavat vesistöjen kalarakennetta. Vanhat lajit eivät Kahilaisen mukaan heti katoa, mutta tulevaisuudessa tulokaslajit voivat vallata alaa myös kaikkein viileimpien vesien nieriältä.

Tutkijat etsivät uusia keinoja ilmastonmuutoksen hidastamiseen, ja vaikuttavat myös sopeutumistoimenpiteiden kehittämiseen.

”Teemme yhteistyötä muun muassa Metsähallituksen kanssa nieriäkantojen säilyttämiseksi. Kalakantojen hoitotoimenpiteillä voidaan hidastaa ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Särkeä ja kiiskeä voidaan vähentää kalastuksella ja petokalojen määrää säätelemällä. Joka tapauksessa tulokaslajien aiheuttamat vaikutukset vaativat pitkäjänteistä seurantaa ja tutkimusta”, Kahilainen päättää.

Lisätietoja:

Tutkimushanke: 
http://www.helsinki.fi/cliche/

Kimmo Kahilaisen tutkimushanke: http://www.helsinki.fi/cliche/workpackages/
6fish.htm
 ja http://www.helsinki.fi/kilpis/tutkimus/arktisten_
jarvien.html

Suomen Akatemian tutkimusohjelma: FICCA – Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja hallinta
http://www.aka.fi/fi/A/Ohjelmat-ja-yhteistyo/Tutkimusohjelmat/kaynnissa/FICCA/

Kilpisjärven biologinen asema: http://www.helsinki.fi/kilpis/index.htm

Teksti: Risto Alatarvas
Kuvat: Kimmo Kahilainen, Risto Alatarvas ja Pixmac.fi

Viimeksi muokattu 7.5.2015

Tietysti.fi on Suomen Akatemian sivusto, joka kertoo yleistajuisesti Akatemian rahoittamasta tutkimuksesta sekä tieteestä ja tutkimuksesta yleensä. Sivuille kootaan muun muassa tutkijahaastatteluita, tieteen yleisötapahtumia, tiedeuutisia ja tutkimuksesta kertovia taustajuttuja.

Seuraa meitä:

Ota yhteyttä

Suomen Akatemian viestintä
terhi.loukiainen@aka.fi

Lisätietoja Suomen Akatemiasta www.aka.fi