29.4.2015

Järvien ravintoverkot eivät hyödy soilta ja metsistä huuhtoutuvasta orgaanisesta aineesta

Uusi tutkimus osoittaa, että erityyppiset kasviplanktonit tuottavat laadultaan erilaisia rasvahappoja, ja ovat siksi ravitsemukselliselta arvoltaan eläinplanktonille ja kaloille joko erinomaista, hyvää tai keskinkertaista ravintoa. Sen sijaan valuma-alueelta vesistöihin tuleva hajoava kasvisaines ja bakteerit ovat heikkolaatuisia ja tukevat järvien ravintoketjua vain vähän. Tutkimustulosten mukaan muikku kerryttää ravinnosta peräisin olevia rasvahappoja tehokkaasti, ja on siten erinomaista ravintoa ihmiselle.

Orgaanisen maa-aineksen huuhtoutuminen soilta ja metsistä järviin on lisääntynyt viime vuosikymmeninä, mikä näkyy muun muassa järvien tummentumisena. Maa-aines vaikuttaa järvien ravintoverkkoihin, erityisesti kasvi- ja eläinplanktonin kautta kalojen ravitsemukselliseen laatuun.

”Sillä, minkälaista ainesta järviin huuhtoutuu, ja mitä järvien oma kasviplanktonyhteisö tuottaa, on merkitystä”, tutkimusta johtanut dosentti Paula Kankaala Itä-Suomen yliopistosta sanoo. Tutkimus on Suomen Akatemian rahoittama.

Välttämättömät rasvahapot ja aminohapot ovat yhdisteitä, joita eläinplankton, kalat ja ihmiset eivät pysty itse tuottamaan riittävällä tehokkuudella. Järvissä kasviplankton tuottaa hiilidioksidista ja epäorgaanisista ravinteista auringon valon avulla orgaanisia yhdisteitä. Tällaisia ovat muun muassa tärkeät
omega-3 ja -6-rasvahapot.  Niistä merkittävimpiä ovat monityydyttämättömät EPA ja DHA, joita eläinplankton ja kalat tarvitsevat kasvuun ja lisääntymiseen. Lisäksi kalat tarvitsevat DHA:ta aivojen ja silmien kehittymiseen.

Tutkimuksen mukaan viherlevät ja osa sinilevistä syntetisoivat vain lyhytketjuisia monityydyttämättömiä rasvahappoja, joista yleisin on ALA. Sen vuoksi ne ovat vain keskinkertaista ravintoa eläinplanktonille, ja sitä kautta kaloille. Piilevät, nielulevät ja panssarisiimalevät pystyvät valmistamaan myös pitkäketjuisia monityydyttämättömiä rasvahappoja kuten EPAa ja DHA:ta, ja ne ovat siten erinomaista ravintoa eläinplanktonille.

”Tutkimme bakteerien ja maakasveista peräisin olevan hiukkasmaisen aineksen kuten järviruo’on ja koivun lehtien ravintoarvoa eläinplanktonille. Koska bakteerit eivät sisällä välttämättömiä rasvahappoja ja steroleita, ei eläinplankton pysty kasvamaan pelkällä bakteeriravinnolla. Myös maakasveista peräisin oleva aines on ravintoarvoltaan köyhää, koska se sisältää vain vähän omega-3-rasvahappoja ja steroleita”, kertoo tutkijatohtori Sami Taipale Helsingin yliopistosta.

Muikku rasvakoostumukseltaan superfoodia

Eri eläinplanktonryhmien rasvahappokoostumuksella on merkittäviä eroja, mikä näkyy myös niitä syövien kalojen rasvahappokoostumuksessa. Vesikirput sisältävät yleensä runsaasti EPA-rasvahappoa, hankajalkaiset taas runsaasti DHA-rasvahappoa. Pienissä järvissä vesikirput ovat tärkein eläinplanktonryhmä, ja suurissa järvissä puolestaan hankajalkaisten osuus on suurempi.

”Muikku kerryttää hyvin näitä ravinnosta peräisin olevia rasvahappoja, erityisesti  DHA:ta, jonka osuus on muikussa 20–40 prosenttia kaikista rasvahapoista.  Tämä tekee siitä rasvakoostumukseltaan erinomaista ravintoa ihmisille. Voidaan puhua oikeasta superfoodista”, Paula Kankaala sanoo.

Alustavat tulokset osoittivat myös ilmaston lämpenemisen ja sadannan vaikuttavan kasviplanktonin koostumukseen, eläinplanktonin kasvuun sekä EPAn ja DHAn pitoisuuksiin kaloissa. Tulevaisuudessa tavoitteena on selvittää tarkemmin rehevöitymisen ja järvien tummumisen vaikutuksia järvien tuotantoon sekä kalojen EPA- ja DHA-pitoisuuksiin.

 

Lisätietoja:

Dosentti Paula Kankaala, Itä-Suomen yliopisto, p. 029 445 3046, paula.kankaala (at) uef.fi
Tutkijatohtori Sami Taipale, Helsingin yliopisto/Lammin biologinen asema, p. 050 351 6261,
sami.taipale (at) jyu.fi

 

Suomen Akatemian viestintä
Riitta Tirronen
tiedotuspäällikkö
p. 029 533 5118
riitta.tirronen (at) aka.fi

 

Viimeksi muokattu 5.5.2015

Tietysti.fi on Suomen Akatemian sivusto, joka kertoo yleistajuisesti Akatemian rahoittamasta tutkimuksesta sekä tieteestä ja tutkimuksesta yleensä. Sivuille kootaan muun muassa tutkijahaastatteluita, tieteen yleisötapahtumia, tiedeuutisia ja tutkimuksesta kertovia taustajuttuja.

Seuraa meitä:

Ota yhteyttä

Suomen Akatemian viestintä
terhi.loukiainen@aka.fi

Lisätietoja Suomen Akatemiasta www.aka.fi