13.11.2018

Mistä unet tulevat?

Miksi ihmisen näkemissä unissa on outoja rajoituksia? Miksi esimerkiksi
unen voi nähdä mustavalkoisena tai unessa ei voi itse puhua, vaikka
kuulee puhetta? Tai unessa tietää kuulemattakin, mitä sanottiin?

Tutkijatohtori Katja Valli, psykologian ja logopedian laitos, Turun yliopisto: 

Nykyään unitutkijoiden joukossa on melko yleisesti hyväksytty käsitys, että unet matkivat valvemaailman kokemuksia ja simuloivat niitä. Meillä on jokaisella päässämme virtuaalimalli maailmasta, joka päivittyy valveilla koko ajan aisteista saatavan tiedon perusteella. Yhtä maailmaa ei todellisuudessa ole, vaan jokaisen havainto maailmasta on yksilöllinen, koska aivomme ja tapamme aistia ovat yksilöllisiä. Kun nukumme, aivot rakentavat maailmasta mallin ilman aisti-informaatiota. Tämän koemme unena.

Edellä mainittua teoriaa tukee tutkimus, jossa verrattiin sokeita ja myöhemmin sokeutuneita. Syntymäsokean unimaailma oli spatiaalinen, avaruudellinen, eikä siellä ollut esimerkiksi värejä. Seitsemän ikävuoden jälkeen sokeutuneet sen sijaan näkivät samanlaisia visuaalisia unia kuin näkevät, koska heille oli ehtinyt syntyä pikkulapsena näköhavaintoihin perustuva kokemus maailmasta.

Ei kuitenkaan ole täysin mahdotonta simuloida jotain, mitä ei ole koskaan kokenut. Esimerkiksi lentounissa aivot tuottavat kokemuksen lentämisestä ilman laitteita, vaikka ihminen ei pysty itse lentämään.
Siitä, miksi aivot tuottavat virtuaalimallin maailmasta myös nukkuessa - eli miksi unia nähdään - on monta teoriaa. Turun yliopistossa kehitetyn teorian mukaan unet ovat harjoitusalusta, jossa turvallisessa ympäristössä harjoittelemme uhkaavissa tilanteissa tai sosiaalisissa tilanteissa selviytymistä. Tämä selittäisi sen, miksi unessa ammennamme muististamme useimmin vaikeita, negatiivisia kokemuksia ja simuloimme niitä. Tiedetään, että myös valveilla mielikuvaharjoittelu muuttaa aivojen hermoverkkoja ja parantaa suoritusta.

Toisaalta, on myös mahdollista, ettei unilla ole mitään tehtävää, vaan ne syntynyt valvetajunnan sivutuotteina. Koska aivoja ei voi sammuttaa nukkuessa, ne jatkavat yön aikana virtuaalimallin tuottamista.

Unimaailman lainalaisuuksia ja rajoitteita on tutkittu jonkin verran. Näyttää siltä, että aivomme eivät kykene ihan täydellisesti simuloimaan valvemaailmaa. Yksi universaalisti vaikeaksi todettu asia on lukeminen. Unessa silmiä on vaikea tarkentaa tekstiin, sanat hyppelevät ja teksti vaihtuu toiseksi, jos katseen nostaa hetkeksi pois.

Puheen ja äänen kuuleminen on unessa tavallista, mutta miten puhe välittyy unennäkijälle, on vielä tutkimaton kysymys. Unennäkijä luo itse muut ihmiset uneensa ja myös toisen ihmisen puheen. Valveilla voimme kokea oman ajattelumme sisäisenä puheena. Kun unessa tiedämme kuulemattakin, mitä toinen sanoo, saattaa olla kyse samasta asiasta.

Vain pieni osa unista on mustavalkoisia. Myös valvemaailma voi olla mustavalkoinen, jos on hämärää, sillä värit vaativat näkyäkseen valoa. Kun uni on mustavalkoinen, se saattaa simuloida tätä kokemusta maailmasta. Mustavalkoisen filmin ja television aikakaudella syntyneiden ja kasvaneiden on todettu näkevän hieman enemmän mustavalkoisia unia kuin nuorempien henkilöiden.

Viimeksi muokattu 13.11.2018

Tietysti.fi on Suomen Akatemian sivusto, joka kertoo yleistajuisesti Akatemian rahoittamasta tutkimuksesta sekä tieteestä ja tutkimuksesta yleensä. Sivuille kootaan muun muassa tutkijahaastatteluita, tieteen yleisötapahtumia, tiedeuutisia ja tutkimuksesta kertovia taustajuttuja.

Seuraa meitä:

Ota yhteyttä

Suomen Akatemian viestintä
terhi.loukiainen@aka.fi

Lisätietoja Suomen Akatemiasta www.aka.fi