13.2.2019

Miksi kronografikellon tarkkuusvaatimus on erilainen toiseen suuntaan?

Opettaja, kelloseppä Markku Huhtala, Kelloseppäkoulu, Espoo:
Kronografi ja kronometri sekoitetaan usein. Kronografi on kello, jossa on normaalin ajannäytön lisäksi ajanottomekanismi. Kronometri on puolestaan tarkkuusluokituksen saanut mekaaninen kello. Oletan kysyjän tarkoittavan kronometriä.

Mekaanista kelloa on lupa kutsua kronometriksi, kun valmistaja on hankkinut sille sertifikaatin. Tällainen mekaaninen kello voi olla esimerkiksi vedettävä rannekello, joka saa energiansa jousesta tai seinäkello, jossa on punnukset. Ensimmäiset kronometrikäyntiset kellot valmistettiin 1700-luvulla. Kronometrien sertifiointi alkoi 1800-luvun loppupuolella.

Puolueettomia laitoksia, jotka testaavat ja sertifioivat kronometreja on maailmassa nykyään noin kymmenkunta. Tunnetuin ja tiukin niistä on sveitsiläinen Contrôle Officiel Suisse des Chronomètresin (COSC) Genevessä.

Valmistaja ei voi sertifioida tiettyä koneistotyyppiä, vaan jokainen valmistunut kello on lähetettävä erikseen testattavaksi ja sertifioitavaksi. Mekaanisen kellon käyntiin vaikuttaa muun muassa kellon asennon vaihtelut, lämpötilavaihtelut ja ympäristön magneettisuus. Käytännössä sekin, onko kello ranteessa vai pöydällä. 

Testissä kellon pitää pysyä sertifiointilaitoksen vaatimassa tarkkuudessa useissa eri lämpötiloissa ja olosuhteissa. Vain viimeistelty, laadukkaista materiaaleista valmistettu kello pystyy täyttämään vaatimukset. Koneistossa käytettävien materiaalien on oltava mahdollisimman vähän ympäristöön reagoimattomia. Ne ovat liikesalaisuuksia, joita kellojen valmistajat eivät paljasta.

Tyypillinen eri sertifiointilaitosten asettama vähimmäistarkkuusvaatimus kronometrille on korkeintaan kymmenen sekunnin heitto vuorokaudessa yhteensä suuntaan tai toiseen. Toisin kuin kysyjä olettaa, ei ole yhtä totuutta, kuinka paljon kronometri saa edistää tai jättää. Käytännöt vaihtelevat sertifiointilaitoksesta toiseen. COSC:n vaatimus on, että kronometrin pitää pysyä ajassa – 4 - + 6 sekunnin rajoissa. Kun me korjaamme kelloja kelloseppäkoulussa, lähdemme siitä, ettei kello jätä yhtään. Siksi pyrimme virittämään kellot  0 - + 10 sekunnin tarkkuuteen. Syyt ovat käytännöllisiä. Ihmisistä on yleensä ikävämpää myöhästyä kuin tulla liian aikaisin. 

Kerrottakoon vielä, että tavanomainen paristokello täyttää helposti kronometriltä vaaditut tarkkuusvaatimukset, joten niille ei ole kehittynyt vastaavaa sertifiointijärjestelmää.

 

Viimeksi muokattu 9.5.2019

Tietysti.fi on Suomen Akatemian sivusto, joka kertoo yleistajuisesti Akatemian rahoittamasta tutkimuksesta sekä tieteestä ja tutkimuksesta yleensä. Sivuille kootaan muun muassa tutkijahaastatteluita, tieteen yleisötapahtumia, tiedeuutisia ja tutkimuksesta kertovia taustajuttuja.

Seuraa meitä:

Ota yhteyttä

Suomen Akatemian viestintä
terhi.loukiainen@aka.fi

Lisätietoja Suomen Akatemiasta www.aka.fi