20.8.2014

Kuka on rakentanut turhamaisen, viihteeseen, kulutukseen ja mielikuviin, pohjautuvan yhteiskunnan?

Eikö ihmiskunnan kannalta olisi parempi, jos tämä kaikki energia suunnattaisiin esim. opiskeluun ja uuden kehittämiseen? Halutaanko ihmisiä pitää tyhminä?

Nimimerkki Lkm kysyy.

Yhteiskuntatieteiden maisteri Eetu Lehto vastaa:

Jos yksittäistä syypäätä turhamaisen, viihteeseen, kulutukseen ja mielikuviin pohjautuvan yhteiskunnan rakentamisesta on etsittävä, on ranskalaisen sosiologin Jacques Ellulin mukaan kaiken keskiössä tekniikka, joka jokaiseen ihmiselämän muotoon tunkeutuneena pyrkii alati kohti täydellistä tehokkuutta. Tekniikka on tuonut tullessaan paljon hyvää. Tuotannon tehostaminen on tuonut lisää vapaa-aikaa, ravinto on helposti saatavilla valmisruokana lähikaupasta, kodinkoneet helpottavat askareita, viihdettä on tarjolla enemmän kuin mitä ehtii sitä kuluttaa. Tarpeemme tehokkaasti tyydyttävän tekniikan oli tarkoituksena vihdoin tuoda ansaitsemamme onnellisuus.

Edistys ei kuitenkaan ole taannut onnellisuutta. Tehokkuus on luonut massiivisen byrokraattisen koneen, jonka hallinnan ihminen on menettänyt tullessaan sen osaksi. Harva voi kokea työtään merkitykselliseksi osana konetta, jonka tavoitteet tulevat yhtäältä ja tulokset näkyvät toisaalla. Tilanteeseen yksilön sopeutumaan on auttanut yhdenmukaistava massaviestintä. Irrallinen informaatio harhauttaa ihmisen olemaan ajattelematta tilannettaan; markkinointi luo uusia tarpeita, jotka tyydyttämällä onnellisuuden tulisi (taas) olla taattu. Ihminen on kenties ahdistuneempi kuin koskaan huomatessaan ympärillään olevan informaation hallinnan olevan mahdotonta. Tästä ahdistuksesta pääsemme kääntämällä ajatuksemme pois päältä ja sulautumalla massaan, jossa onnistumme vaivattomasti valmiiksi pureskellun ja yhä ajattelua yhdenmukaistavamman massaviihteen avulla. Kulttuuriteollisuus ulottaa alistamisen näin myös vapaa-aikaan.

Teknistymisen prosessissa ihminen kadottaa luovuuttaan ja identiteettiään, joka rakennetaan uudelleen massaihmiseksi – suhteessa massatuotettuun tavaraan. Vannomme uuden ja helpon nimeen vahvassa uskossa siitä, että edistys korjaa kaiken vaivattomasti ja tehokkaasti. Tekniikka ei enää palvele ihmistä, ihminen palvelee tekniikkaa.

Nykytaloudelle tilanne, jossa ihmiset eivät ole ensisijaisesti kuluttajia, on kestämätön. Se haluaa pitää ihmisen eristäytyneenä osana massaa, jossa asioiden kriittinen tarkastelu kaikuu kuuroille korville eikä saa aikaan vallitsevaa tilaa häiritsevää liikettä. Tämä saadaan aikaan muun muassa viljelemällä sisällöttömiä iskulauseita, kuten ”On lottovoitto syntyä Suomeen.”, joihin yhtyminen on helppoa ja joiden kriittinen tarkastelu koetaan ikävänä. Yksittäisistä soraäänistä ei ole haittaa, jos ihmiset eivät kykene sankoin järjestäytymään toteuttamaan selkeitä tavoitteita. On tärkeämpää pitää ihmiset järjestäytymättöminä, kuin tietämättöminä.

Opiskelu sekä sen ja yksilöllisyyden kehittäminen olisivat varsin hyviä kohteita inhimillisten voimavarojen suuntaamiseen. Opiskeleminen on kuitenkin vaativaa, mikä ei täytä helppouden vaatimusta tehdäkseen vapaa-ajasta miellyttävää. Lyhyellä tähtäimellä on aina mukavampaa kuluttaa viihdettä. Olosuhteita ei paranna, jos kiinnostus ja arvostus humanistisia tieteitä kohtaan laskevat, koska ne eivät kehitä suoraan teknisiä sovelluksia. Uuden kehittäminen ei sellaisenaan liene ratkaisu kyseessä oleviin yhteiskunnan ongelmiin, ainakaan se ei ole ratkaissut niitä tähän asti. Silti se on eittämättä hyvä asia, mikäli voimme keskittyä määrän lisäksi laatuun sekä tehokkuuden ja tuoton maksimoinnin sijasta inhimilliseen tarpeeseen vastaavaan tekniikkaan. Näiden lisäksi onnellisempi ja inhimillisempi yhteiskunta vaatisi laajamittaista julkisen mielipiteen suuntautumista kohti ajatusta, että osallistumalla yhteisten asioiden hoitoon voimme kehittää yhteiskuntaa kohti parempaa.

Viimeksi muokattu 26.3.2015

Tietysti.fi on Suomen Akatemian sivusto, joka kertoo yleistajuisesti Akatemian rahoittamasta tutkimuksesta sekä tieteestä ja tutkimuksesta yleensä. Sivuille kootaan muun muassa tutkijahaastatteluita, tieteen yleisötapahtumia, tiedeuutisia ja tutkimuksesta kertovia taustajuttuja.

Seuraa meitä:

Ota yhteyttä

Suomen Akatemian viestintä
terhi.loukiainen@aka.fi

Lisätietoja Suomen Akatemiasta www.aka.fi