23.2.2015

Ympäristön, demokratian ja oikeudenmukaisemman maailman puolesta

Sini Saarela kiipeää öljynporauslautalle, joutuu vankilaan ja päätyy median keskipisteeksi. Kansanliikkeiden aalto leviää arabimaista Espanjaan, Lontooseen ja Wall Streetille. Sekä uutisotsikoihin. Yhteiskunnalliset liikkeet rakentavat julkista keskustelua ja maailmanlaajuista demokratiaa. Oikeudenmukainen tulonjako, demokratia tai vähemmistöjen asema luovat niille sisältöjä. Sosiologi, tutkijatohtori Tuomas Ylä-Anttila  tutkii parhaillaan, kuinka liikkeet toimivat julkisuudessa, miten ne suhtautuvat vastustajiinsa ja kuinka ne perustelevat toimintaansa.

Maailmanlaajuisia, yhteiskunnallista muutosta vaativia liikkeitä on ollut aina. ”Työväenliike, naisliike tai orjuuden vastainen liike ovat hyviä esimerkkejä siitä, kuinka tavallisten ihmisten keskuudessa syntyneet liikkeet ovat muuttaneet maailmaa.”

Internet muutti mielenosoitukset

Nyt kansalaisliike on aivan toisella lailla kiinni hetkessä kuin aiemmin. Tekniikka, verkko ja sosiaalinen media antavat mahdollisuuden esimerkiksi siihen, että samaan aikaan voidaan järjestää mielenosoituksia 100 kaupungissa. ”Uusi käänne nähtiin 2000-luvun alussa jolloin liikkeistä tuli reaaliaikaisesti globaaleja.”  Tutkijaa kiinnostaa erityisesti se, kuinka oikeudenmukaisuuden tai demokratian puolustajat verkostoituvat ylikansallisesti. ”Yhteiskunnalliset liikkeet ovat jo lähtökohdiltaan kansainvälisiä ja esimerkiksi Suomeen ne ovat tulleet säännöllisesti muualta.” Ylä-Anttila haluaa tutkia demokratian osa-alueita, jotka tapahtuvat globaalisti.

Kolme erilaista liikettä

Yhteiskunnallisille liikkeille on tyypillistä, että ne ottavat moraalisesti kantaa maailmaan ja esittävät vaihtoehtoja. Ylä-Anttila erottaa kolme pääasiallista oikeudenmukaisuuden lajia.

”Ensimmäinen on jako-oikeudenmukaisuus, esimerkiksi vaatimukset oikeudenmukaisemmasta tulonjaosta. Toinen ryhmä haluaa parempaa tai enemmän demokratiaa. Sille on tärkeää se, kuinka kaikkia koskevat päätökset tehdään ja ketkä saavat osallistua. Kolmanteen ryhmään kuuluvat vaatimukset erilaisuuden tunnustamisesta.”

Esimerkiksi Occupy Wall Street –liike keskittyy oikeudenmukaisempaan tulonjakoon, kun Pride-kulkueet ovat tyypillisesti erilaisuuden tunnustamista ja hyväksymistä vaativa liike. ”Näyttää siltä että eniten vastakaikua ja vähiten vastustusta julkisuudessa näistä kolmesta herättävät demokratiavaatimukset.”



Kuvassa mielenosoitus vuonna 2011.

Suosittu ilmastoliike

Vaikka monen yhteiskunnallista tasa-arvoa tai oikeudenmukaisuutta vaativan liikkeen taustalla ovat vasemmistolaiset aatteet, Ylä-Anttila ei näe tässä tyypillistä oikeisto-vasemmisto-asetelmaa. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen vastainen liike levisi nopeasti maailmanlaajuiseksi, eivätkä sen kannattajat asetu perinteiseen puoluejakoon.

”Monenlaiset liikkeet hyppäsivät mukaan ilmastopolitiikkaan ja rakentelivat maailmanlaajuisia verkostoja. Niiden mediajulkisuus huipentui Kööpenhaminan ilmastokokouksen aikana.”

Ilmasto-ja ympäristöliikkeet ovat yksi esimerkki liikkeistä moraalisina toimijoina. ”Greenpeace on hieno esimerkki ainakin kahdella tavalla. Sen toiminta pyrkii nimenomaan moraalisen keskustelun herättämiseen julkisuudessa ja se myös saa hyvää julkisuutta ammattitaitoisilla kampanjoilla. Lisäksi aktivisteilla on rohkeutta laittaa itsensä likoon aatteensa puolesta.”

Väkivaltaa ja suoraa toimintaa?

Mikä saa sinisaarelat tai kiakkovieraat suoraan toimintaan? Tai toisaalta, miksi kaikki köyhät, työttömät ja syrjäytyneet eivät lähde barrikadeille? ”Se on kiinnostava kysymys. Kiakkovieraiden mielenosoitus itsenäisyyspäivänä 2013 Tampereella vastusti eliittiä ja epätasa-arvoistumista. Ne jotka ryhtyivät väkivaltaisuuksiin eivät usko vaikuttamiseen poliittisen järjestelmän kautta.Onhan se tietysti hölmöä hakata poliisihevosta. Niille mielenosoittajille siinä tilanteessa poliisi edustaa hevosineen valtarakenteita, joiden avulla pidetään yllä yhteiskunnallista epätasa-arvoa.”

Kuinka moni kiekkovieraista oli lähtenyt mukaan vain riehuakseen kaupungilla? ”Kyllä sielläkin oltiin paikalla ensisijaisesti polittisen vakaumuksen takia. Ei se ole samaa porukkaa joka tappelee futiskatsomossa.”

Suomessa maltillista

Ylä-Anttila näkee suomalaisten luottamuksen demokratiaan, parlamenttiin tai Ay-liikkeisiin vahvana. Tutkimusten mukaan monet viimeaikaiset tapahtumat tai talouden alamäki eivät ole juurikaan murentaneet luottamusta parlamentaarisiin voimiin. Mielenosoitusväkivalta ei ole Suomessa tavallista ja sen harjoittajia on hyvin vähän. Historian valossa tutkija näkee monenlaiset vaikutuskeinot tehokkaina. ”Ehkä se on niin, että tarvitaan lainsäätäjä, tarvitaan rauhallinen mielenosoittaja, kuvaaja ja kirjoittava toimittaja. Näyttää siltä että joskus huomion herättämiseksi tarvitaan myös aktivisti, joka särkee ikkunoita.”


Teksti: Marja Nousiainen
Kuvat: Petri Allekotte (Ylä-Anttilan kuva) ja Wikimedia Commons 

Viimeksi muokattu 6.5.2015

Tietysti.fi on Suomen Akatemian sivusto, joka kertoo yleistajuisesti Akatemian rahoittamasta tutkimuksesta sekä tieteestä ja tutkimuksesta yleensä. Sivuille kootaan muun muassa tutkijahaastatteluita, tieteen yleisötapahtumia, tiedeuutisia ja tutkimuksesta kertovia taustajuttuja.

Seuraa meitä:

Ota yhteyttä

Suomen Akatemian viestintä
terhi.loukiainen@aka.fi

Lisätietoja Suomen Akatemiasta www.aka.fi