3.12.2015

Uusista teknologioista työkaluja perheiden tiiviimpään vuorovaikutukseen?

Ovatko vanhempien ja lasten roolit perheissä muuttuneet, kun uudet tieto- ja viestintäteknologiat otettiin käyttöön? Luoko uusien teknologioiden yleistyminen ja käyttö esteitä sukupolvien väliselle vuorovaikutukselle? Vai onko niin, että uudet teknologiat tarjoavat myös uusia työkaluja perheiden tiiviimmälle vuorovaikutukselle yli sukupolvirajojen? Tällaisia kysymyksiä pohtii akatemiatutkija Sakari Taipale Jyväskylän yliopistossa.

Taipale selvittää ”Intergenerational Relations in Broadband Societies” -projektissaan sitä, miten uudet tieto- ja viestintäteknologiat muokkaavat perheiden vuorovaikutusta ja eri perheen jäsenten roolituksia kolmessa eri maassa. Tutkimuksen kohteena ovat kolmen sukupolven väliset perhesuhteet teknologiavälitteisessä viestinnässä.  Suomen lisäksi Taipale tekee tutkimusta Italiassa, Sloveniassa ja Isossa-Britanniassa.

”Kansainvälisten tutkijakollegoideni kanssa olemme jo havainneet, että erityisesti Suomessa uusien viestintävälineiden koetaan lisäävän perheiden sisäisen viestinnän määrää ja tiheyttä.”

Toisaalta lähes kaikki tutkituissa perheissä, sukupolvesta riippumatta, ovat sitä mieltä, että uusi teknologia välitteinen viestintä on pinnallisempaa ja sisällöllisesti ohuempaa kuin kasvotusten tapahtuvat vuorovaikutus.

WhatsApp auttaa pitämään perheen ajan tasalla

Periaatteessa uudet mobiiliviestintäsovellukset, kuten vaikkapa WhatsApp, mahdollistavat koko perheen pitämisen ajan tasalla yhdellä napin painalluksella. Taipaleen mukaan perheissäkin ollaan siirtymässä yhdeltä-yhdelle (one-to-one) viestinnästä yhdeltä-monelle (one-to-many) viestintään.

”Suomessa monilla tutkimuksessa mukana olevilla perheillä onkin jo omat WhatsApp- tai muut vastaavat viestiryhmänsä, joilla perheen sisäistä tiedonvaihtoa hoidetaan. Onpa yhdellä perheellä oma perheblogikin. Nämä ryhmät eivät kuitenkaan tavoita isovanhempia, jotka eivät käytä älypuhelinsovelluksia tai mobiili-internetiä.”

Erityisesti Sloveniassa, jossa kolmen sukupolven asuminen samassa osoitteessa on varsin yleistä, perheviestintä on luonteeltaan varsin toisenlaista kuin Suomessa.

”Tarve perheiden sisäisille pikaviestimille ja pelkän puhelimenkin käytölle on vähäisempää, koska asiat voidaan hoitaa myös kasvotusten. Sloveniassa nuoret auttavat varsin laajasti isovanhempiaan uusien teknologioiden käyttöönotossa, kun taas Suomessa nuorten ja isovanhempien välinen kanssakäyminen on melko satunnaista.”

Uusien viestintävälineiden valjastaminen perheiden hyötykäyttöön?

Monessa länsimaassa yksilöllistymiskehitys on jatkunut jo pitkään ja samalla perinteiset perherakenteet ovat muuttuneet. Kotitalouksien koko on myös pienentynyt: sinkkuina viihdytään pitkään ja lapsia ei hankita kuten ennen. Lisäksi yhden huoltajan perheet ovat yleistyneet. Nyt nämä samaiset yhteiskunnat ovat ikääntymässä väestörakenteeltaan hurjaa vauhtia.

Taipale huomauttaa tieto- ja viestintäteknologioiden näkökulmasta kyseessä olevan kultaisen hetken.

”Miten valjastaa uudet viestintävälineet perheiden hyötykäyttöön? Niiden avulla voitaisiin lisätä perheiden yhteenkuuluvuuden tunnetta ja solidaarisuutta, lisätä tietojen ja kuulumista vaihtoa sekä tukea ikääntyvien perheenjäsenteiden selviytymistä arjessa tilanteessa, jossa yhteiskuntien kyky kohdentaa yhteisiä resursseja perheiden ja ikäihmisten hyvinvointipalveluihin on selvästi madaltunut.”

Äideillä päävastuu perheiden sisäisestä viestinnästä

Taipale on huomannut tutkimusta tehdessään, että äidit ovat edelleen päävastuussa perheiden sisäisestä viestinnästä Suomessa. Jos nuorilla on asiaa vanhemmilleen, ensisijaisesti soitetaan tai viestitellään äidin kanssa. Isille soittaminen tai viestien lähettämien puhelimella tai tietokoneella koetaan hankalaksi, joskus jopa epämukavaksi.

”Tutkimissani perheissä myöhäisen keski-iän saavuttaneet äidit käyttävät Facebookia ja sosiaalisia mobiilisovelluksia selvästi useammin kuin isät.”

Aikuisten lasten isät taas uhkaavat jäädä perheviestinnän ulkopuolelle: ”Osittain sen vuoksi, etteivät he koe tarvetta ottaa käyttöön uusimpia sosiaalisia mobiilisovelluksia tai kokevat kirjoittamisen kännykällä tai tietokoneella hankalaksi. Onneksi perheissä on monia käytäntöjä, joilla sosiaalisen media sisältöjä jaetaan. Toisinaan isät seuraavat vierestä, mitä äidit Facebookissa tai WhatsAppissa lasten kanssa oikein keskustelevat.”

Sosiaaliset ja teknologiset ongelmat liittyvät toisiinsa

Taipaleen tutkimustulokset valottavat sitä, kuinka sosiaaliset ja teknologiset ongelmat ovat tiiviisti toisiinsa kietoutuneita myös Suomessa.

”Esimerkiksi kotitalouden pienet tulot näyttävät olevan yhteydessä internetin käyttöön pelkästään matkapuhelimen kautta, joka ei vielä itsessään mahdollista täysipainoista osallistumista digitalisoituvan nyky-yhteiskunnan peruspalveluihin.”

Toinen konkreettinen esimerkki liittyy sähköisten viranomaispalveluiden käyttämiseen.

”Tietoliikenneyhteyksien ja laite- sekä palvelutarjonnan hyvä saatavuus ja korkea käyttöastekaan ei vielä merkitse näiden verkkopalveluiden käytön tasaista ja ongelmatonta yleistymistä.  Tutkimustulosteni mukaan verkossa paljon aikaa viettävistä viranomaisasiointia hoitavat verkossa selvästi enemmän naiset kuin miehet.”

Taipaleen uusin tutkimus kertoo perheiden sisäisestä viestinnästä, kuten viestinnän motivaatioista ja esteistä. Nämä asiat kiinnostavat myös palveluntarjoajia ja teleoperaattoreita.  Vaikka ison dataan nimeen vannotaan monella taholla, esimerkiksi teleliikennedata itsessään on melko informaatioköyhää mitä tulee viestinnän motiivien ja viestinnän taustalla oleviin asenteisiin. Ison datan rinnalle tarvitaan sitä rikastuttavia aineistoja, kuten vaikkapa kyselytutkimuksia ja sosiaalisen media sisältöjen laadullista tarkastelua.

Jyväskylästä maailmalle – Skypen avulla ja matkustaen

Taipale kertoo viihtyvänsä työssään Jyväskylän yliopistossa erinomaisesti. Hänen mukaansa yliopiston yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksella on ollut aina avoin ja innostava ilmapiiri.

”Innostun uusista tutkimuksellisista avauksista, jotka eivät ehkä ole yhteiskuntapoliitikolle niitä kaikkein tyypillisimpiä. Tästä hyvänä esimerkkinä on kysymys sosiaalisten robottien tulemisesta koteihin ja hyvinvointisektorille tai vaikkapa elektroniikka jätteen politisoituminen yhteiskunnalliseksi kysymykseksi.”

Kansainvälistyminen kurkottaa myös tutkijan työhön: ”Yhteistyökumppanini työskentelevät Italiassa, Sloveniassa, Iso-Britanniassa ja Hongkongissa. Erityisesti italialaisten kollegoideni kanssa teen paljon yhteistä tutkimusta ja kirjoitamme tiiviisti yhdessä. Toisinaan olemme Skypen kautta yhteydessä päivittäin.  Toimin tänä lukuvuonna myös italialaisen Udinen yliopiston vierailevana professorina. Tämä kiinnitys vie minut Italiaan opettamaan, ohjaamaan ja tarkastamaan opinnäytteitä useamman kerran vuodessa.”

Taipale on jäsenenä useammassa kansainvälisessä tutkimusryhmässä, joissa selvitetään muun muassa sosiaalisten robottien yleistymistä ihmistieteiden näkökulmasta, yksityisyyttä sosiaalisessa mediassa ja innovaatiota painetussa ja digitaalisessa mediassa. Kiinnostavia tutkimusaiheita riittää siis tulevaisuudessakin.

Vanhat uimahallit ja uinnin arvokisa-areenat kiinnostavat

Vapaa-aikana Taipale viihtyy perheensä parissa. Tarhaikäisen poikansa ja ekaluokkalaisen tyttärensä kanssa Taipale käy uimassa. Taipale löysi uintiharrastuksen vasta aikuisiällä, mutta on innostunut käymään hallilla muutaman kerran viikossa. Kilometrejä kertyy viikon aikana neljästä kahdeksaan.

”Yhdistän mielelläni uintiharrastuksen myös työmatkoihini aina, kun se on mahdollista. Kaupunkinähtävyyksien ohella tai yhä useammin niiden sijaan bongaan vanhoja uimahalleja ja uinnin arvokisa-areenoita”.

Teksti: Terhi Loukiainen
Kuvat: Sakari ja Anna Taipale sekä Giovanni Ferrin

Viimeksi muokattu 3.12.2015

Tietysti.fi on Suomen Akatemian sivusto, joka kertoo yleistajuisesti Akatemian rahoittamasta tutkimuksesta sekä tieteestä ja tutkimuksesta yleensä. Sivuille kootaan muun muassa tutkijahaastatteluita, tieteen yleisötapahtumia, tiedeuutisia ja tutkimuksesta kertovia taustajuttuja.

Seuraa meitä:

Ota yhteyttä

Suomen Akatemian viestintä
terhi.loukiainen@aka.fi

Lisätietoja Suomen Akatemiasta www.aka.fi