27.1.2017

Unitutkimuksesta apua nuorten vuorokausirytmin säätelyyn

Uni javuorokausirytmi vaikuttavat ihmisen kehitykseen, oppimiseen ja tunteisiin laaja-alaisesti, mutta vielä ei oikein ymmärretä miten. Uni on mysteeri tutkijoillekin: sen vaikutustapoja ja dynamiikkaa kehittymiseen ja oppimiseen ei vielä tunneta kovin hyvin. Kehitys- ja kliinisen psykologian professori Anu-Katriina Pesosta kiinnostaa tällä hetkellä erityisesti nuorten nukkuminen. On todettu, että jopa 15 prosentilla nuorista on vakavia ongelmia vuorokausirytmin säätelyssä. Öisen valvomisen seurauksena nuoret ovat aamulla kaikkea muuta kuin virkeitä ja oppimiskykyisiä. Löytyykö tähän apua tieteen keinoin?

Helsingin yliopistossa työskentelevä Pesonen on tutkinut vauvojen, lasten ja nuorten kehitystä laaja-alaisesti. Viime vuosina hän on kollegoineen on panostanut erityisesti unen tutkimukseen.

”Olemme esimerkiksi selvittäneet, mikä merkitys unen kestolla ja laadulla on toiminnanohjauksen, psyykkisen hyvinvoinnin, somaattisen terveyden kannalta. Ja toisinpäin, mikä merkitys esimerkiksi lapsen biologisella stressireaktiivisuudella on unelle.”

Parhaillaan Pesonen tutkii nuorten taitoja ylläpitää vuorokausirytmiä ja sitä, miten säätelytaidot vaikuttavat oppimiseen, vuorovaikutukseen, mielenterveyteen, stressinsäätelytaitoihin ja koulumenestykseen. Uutta on se, että nuorten unitaitoja pyritään myös parantamaan.

”Juuri nyt yksi tutkimuksemme painopisteistä on unen aikaisen aivoaktivaation tutkimisessa.  Selvitämme muun muassa sitä, miten unikehrät, yönaikaiset aivojen itsestimulaatiot, vaikuttavat muistijälkien vahvistumiseen yön aikana. Lisäksi meitä kiinnostaa se, mitkä kehitystekijät vaikuttavat nuorten unen rakenteeseen, unen aikaiseen muistijälkien vahvistumiseen ja oppimiseen unen aikana. Tutkimme myös mielenterveyden ja unen yhteyksiä nuorilla.”

Pesonen huomauttaa, että vuorokausirytmi on sekä biologinen että sosiaalinen prosessi, jossa tarvitaan kehittyneitä itsesäätelytaitoja. Pahimmillaan hyvin viivästynyt unirytmi johtaa koulupoissaoloihin ja jopa koulutuspolulta putoamiseen.

”Keräämme parhaillaan uutta aineistoa Helsingistä SleepHelsinki! -tutkimuksessa. Olemme kutsuneet siihen kaikki 16-17-vuotiaat nuoret. Heidän joukostaan poimimme yökukkujia ja jaamme heitä satunnaisesti erilaisiin testiryhmiin, joissa kehitetään uusia tapoja auttaa vuorokausirytmin säätelyssä.”

Pesonen kollegoineen on esimerkiksi kehittänyt neljän viikon univalmennusohjelman.

”Haemme ohjelman avulla yksilöllisiä ratkaisuja oman unirytmin parantamiseen, sen sijaan että kaikkien pitäisi tehdä täsmälleen samalla tavalla. Testaamme myös kehittämämme pelillistetyn mobiilisovelluksen ensimmäistä versiota.”

Muistijäljet vahvistuvat yön aikana

Pesosen ja kollegoiden tutkimus avaa vuorokausirytmin kehittymistä.

”Saimme juuri valmiiksi tutkimuksen, joka näyttää miten vuorokausirytmi kehittyy 8-vuotiaasta 17-vuotiaaksi. Yksilön taipumus kehittää myöhemmin nuoruudessa myöhäinen unirytmi havaittiin jo 8-vuotiailla. Vaikka erot nukkumaanmenoajassa olivat vain 20 minuuttia aamu- ja iltatyyppien välillä 8-vuotiaana, kasvoivat ne yli kahteen tuntiin 17-vuotiailla.”

Pesosen mukaan kyse ei siis ole vain valinnoista, vaan myös biologisista taipumuksista: ”Teemme parhaillaan myös kronotyyppiin liittyviä geenianalyyseja aineistosta. Odotamme tuloksia kiinnostuneina.”

Vuorokausirytmin tutkimuksessa pyritään konkreettisiin uusiin suosituksiin siitä, miten nuoria voi auttaa oman unirytmin säätelyssä. Samalla kehitetään kouluun mallia, joka auttaa oppilashuoltoa tukemaan unihäiriöistä nuorta.

Tieto unen, oppimisen ja mielenterveyden yhteyksistä auttaa ymmärtämään unta osana kokonaisvaltaista kehitystä.

Kehityspsykologiassa kiehtoo monitieteisyys

Vauvojen, lasten ja nuorten kehitys on aina kiehtonut Pesosta.

”Ihmisen ensimmäisten vuosien biologinen ja vuorovaikutuksellinen prosessi vaikuttaa koko tulevaan kehityspolkuun ratkaisevalla tavalla. Kehitystä tutkimalla ja ymmärtämällä voidaan vaikuttaa hyvinvointiin koko elämän ajan.”

Väitöskirjassaan Pesonen tutki vauvojen temperamenttia. Häntä kiinnosti, millaisia havaintoja vanhemmat tekevät vauvansa temperamentista, ja miten nämä havainnot ohjaavat vanhempien vuorovaikutusta vauvan kanssa ja siten myös lapsen temperamenttia oletettuun suuntaan.

Pesosen mukaan kehityspsykologia on yhä enemmän monitieteinen ala, jossa pelkästään yhdestä näkökulmasta katsoen ei voi ymmärtää kokonaisuutta.

”Kehityksen vaiheista erityisen jännittäviä ovat sikiöaikainen kehitys, varhaisen vuorovaikutuksen mikroprosessit, minuuden kokemuksen syntyminen, toiseuden ymmärtäminen ja empatian kehitys. Se, miten biologiset ja sosiaaliset tekijät vaikuttavat itsesäätelyn kehitykseen, eli siihen miten lapsi oppii säätelemään itseään, tarkkaavaisuuttaan, tunteitaan ja vuorovaikutustaan, vaikuttavat pitkälti hänen tulevaisuuteensa.”

Uuden oppiminen motivoi

Tutkimustyössä Pesosta innoittavat laaja-alainen ja poikkitieteellinen ajattelu, niin omat kuin muidenkin uudet empiiriset tulokset ja jännittävät koeasetelmat.

”Kehityspsykologian vanhat niin sanotut suuret teoriat ovat tulleet haastetuksi massiivisen empiirisen näytön myötä. Siksi uudet, tutkimukseen perustuvat yritykset jäsentää kehitystä teorian muotoon innostavat aina.”

Yliopisto- ja tiedeyhteisö on Pesosesta uskomattoman motivoiva ympäristö elää ja tehdä töitä.

”Opin joka päivä uutta ja arvostan sitä valtavasti.”

Tutkimustyön ohessa on silti tärkeää muistaa välillä rentoutua ja vaihtaa näkökulmaa totaalisesti. Tässä auttaa Pesosen viime vuosien tärkein harrastus, Astanga-jooga.

Tässä yhdistyvät kaksi tärkeää asiaa, patikointi ja päälläseisonta, hankikannolla 3500 metrin korkeudessa.

”Joogaa oppii ymmärtämään pienten oivallusten kautta, tekemällä. Hauskinta siinä on ulkoisesti samanlaisena toistuvien harjoitusten yllättävyys: joogapolulla kokee tuntemuksia, joita ei ole voinut kuvitella etukäteen. Jooga on yksi hyvä tapa tulla omaksi itsekseen.”

Teksti: Terhi Loukiainen
Kuvat: Linda Tammisto/Unigrafia, Mari Jääskeläinen, Juha Leikas ja Pond5.com

Viimeksi muokattu 30.1.2017

Tietysti.fi on Suomen Akatemian sivusto, joka kertoo yleistajuisesti Akatemian rahoittamasta tutkimuksesta sekä tieteestä ja tutkimuksesta yleensä. Sivuille kootaan muun muassa tutkijahaastatteluita, tieteen yleisötapahtumia, tiedeuutisia ja tutkimuksesta kertovia taustajuttuja.

Seuraa meitä:

Ota yhteyttä

Suomen Akatemian viestintä
terhi.loukiainen@aka.fi

Lisätietoja Suomen Akatemiasta www.aka.fi