8.2.2016

Nuorten ylivelkaantuminen on myös menetys yhteiskunnalle

Selvitysten mukaan jopa 4000 alaikäistä on vuosittain ulosoton asiakkaana. Heistä noin 3300 on 15–18-vuotiaita, mutta jopa alle 15-vuotiaat voivat joutua velkaongelmiin vanhempien välinpitämättömyyden vuoksi. Nuoret ja velka on Suomen Akatemian rahoittama nelivuotinen hanke, jonka tarkoituksena on tutkia nuorten velkaantumisen syitä ja seurauksia.

Hankkeessa on Lapin yliopiston lisäksi mukana Itä-Suomen yliopisto sekä Helsingin yliopistosta  kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti sekä kuluttajatutkimuskeskus. Kaiken kaikkiaan tutkijoita on projektissa mukana yhdeksän.

”Tähänastiset tutkimustulokset antavat viitteitä siitä, että velkaantuminen nykyjärjestelmässä tietää lapsen ja nuoren kannalta huomattavia ongelmia. Laskujen maksamatta jättämistä seuraava maksuhäiriö hankaloittaa esimerkiksi vuokra-asunnon löytymistä ja mahdollisesti jopa työllistymistä eli puhutaan vakavista asioista nuoren elämän kohdalla”, kertoo tutkimushankkeen puheenjohtajana toimiva prosessioikeuden professori Tuula Linna Lapin yliopistosta.

Velkaa syntyy kulutusluotoista ja mopoilusta

Linnan mukaan nykyisessä luottoyhteiskunnassa juuri nuoret ovat aivan erityinen riskiryhmä.

”Nuorilla velkomistuomioiden pääomista noin 40 prosenttia on peräisin pikavipeistä ja muista kulutusluotoista. Keväällä 2015 tehdyn nettikyselytutkimuksen mukaan nuoret olivat itsekin sitä mieltä, että luotto irtoaa liian helposti. Myös mopoiluun ja joukkoliikenteen tarkastusmaksuihin sekä peruuttamattomiin hammaslääkärikäynteihin liittyvät maksut ovat yllättävän yleisiä”, Linna toteaa.

Ulosoton asiakkaina on vuosittain myös useita satoja alle 15-vuotiaita lapsia.

”Heidän velkansa ovat peräisin maksamattomista veroista ja työnantajamaksujen laiminlyönneistä. Kysymys on siitä, että vanhemmat ovat laiminlyöneet verojen maksamisen, kun lapsen nimissä on harjoitettu liiketoimintaa. Toivoisinkin jonkinlaisia valvonta- ja sanktiokeinoja huoltajille, ettei liiketoimintaa harjoitettaisi lapsen nimissä ja tällä tavoin velkaannuteta lasta. Lasten velkaannuttamiseen liittyy ihan perusoikeusaspekteja”, Linna muistuttaa.

Nollaohjelma ei kannusta työllistymään

Linnan mukaan kaikkein tärkeintä olisi velkaantumisen ennaltaehkäiseminen. Myös jälkikäteistoimia tarvitaan.

”Esimerkiksi nykyinen velkajärjestelylaki ei tunnista nuorten velallisten erityisasemaa. Velkajärjestelyn maksuohjelma, eli viisi vuotta kestävä nollaohjelma, ei esimerkiksi kannusta nuorta työllistymään maksuohjelman aikana”, Linna harmittelee.

Tutkimushanke on nyt edennyt puoliväliin ja tutkimusmateriaalia on jo kertynyt erittäin paljon.

”Tavoite on myös pyrkiä siihen, että voisimme projektin päättyessä antaa viranomaisille ja poliittisille päättäjille ihan konkreettisia ehdotuksia”, Linna päättää.

Suomen Akatemian rahoittama ja Lapin yliopiston koordinoima ”Nuoret ja velka -tutkimushanke on käynnissä 1.9.2013–31.8.2017. Mukana hankkeessa ovat Tuula Linna (pj.), Marja-Leena Niemi, Maarit Hovila, Kati Rantala, Karoliina Majamaa, Atte Oksanen, Raija Järvinen, Anna-Riitta Lehtinen, Anssi Keinänen sekä Emmi Muhonen.

Lisätietoja: Tuula Linna, tuula.linna@ulapland.fi

Viimeksi muokattu 9.2.2016

Tietysti.fi on Suomen Akatemian sivusto, joka kertoo yleistajuisesti Akatemian rahoittamasta tutkimuksesta sekä tieteestä ja tutkimuksesta yleensä. Sivuille kootaan muun muassa tutkijahaastatteluita, tieteen yleisötapahtumia, tiedeuutisia ja tutkimuksesta kertovia taustajuttuja.

Seuraa meitä:

Ota yhteyttä

Suomen Akatemian viestintä
terhi.loukiainen@aka.fi

Lisätietoja Suomen Akatemiasta www.aka.fi