19.10.2016

Tutkijaa kiinnostaa nuorten opiskelumotivaation yhteys hyvinvointiin

Motivaatio on yhteydessä koulumenestykseen, mutta myös nuoren itsetuntoon ja hyvinvointiin. Suomen Akatemian tutkijatohtori Heta Tuominen-Soini Helsingin yliopiston käyttäytymistieteiden laitokselta tutkii nuorten opiskelumotivaatiota.

Motivaatio on yhteydessä koulumenestykseen, mutta myös nuoren itsetuntoon ja hyvinvointiin. Suomen Akatemian tutkijatohtori Heta Tuominen-Soini Helsingin yliopiston käyttäytymistieteiden laitokselta tutkii nuorten opiskelumotivaatiota.

”Nuorille koulu on todella tärkeä kehitysympäristö. Koulussa pärjääminen vaikuttaa paljon nuoren käsityksiin itsestään”, Tuominen-Soini kertoo.

Kasvatuspsykologiaan perehtynyt Tuominen-Soini väitteli tohtoriksi vuonna 2012. Väitöskirjassaan hän tutki nuorten tavoiteorientaatioiden ja hyvinvoinnin yhteyksiä ja kehitystä peruskoulun päättyessä ja toisen asteen opinnoissa. Suomen Akatemian tutkijatohtorina hän tekee laajempaa tutkimusta samasta aiheesta.

Oppimishakuiset, menestyshakuiset ja välttelijät tutkimuksen kohteena

Opiskelumotivaatiota voidaan tarkastella monesta eri näkökulmasta, joista tavoiteorientaatiot ovat yksi.

”Tavoiteorientaatiolla tarkoitetaan yleistä suuntautumista opiskeluun ja oppimiseen. Olemme tutkimuksessamme jaotelleet nuoria tavoiteorientaatioiden perusteella erilaisiin ryhmiin, kuten oppimishakuisiin, menestyshakuisiin, välttämishakuisiin ja sitoutumattomiin”, Tuominen-Soini kertoo.

Koulutussiirtymissä nuori itse valitsee, miten jatkaa kouluttautumistaan. Suomessa ensimmäinen varsinainen siirtymä on yläasteelta toiselle asteelle, jolloin nuoret tekevät ensimmäistä kertaa koulutukseensa liittyviä suurempia valintoja. Tuominen-Soinin tutkimuksen kohteena ovat suomalaisnuoret kuudesluokkalaisista oppilaista aina nuoriin aikuisiin asti.

”Olemme tutkineet tavoiteorientaatioita näissä siirtymävaiheissa. Olemme todenneet, että tavoiteorientaatioryhmät ovat ajallisesti melko pysyviä. Samankaltaisiin ryhmiin saatetaan siirtyä, mutta suuria muutoksia tapahtuu yllättävän vähän.”

Tunnistamalla yksilöllisiä eroja opiskelumotivaatiossa ja kehittämällä oppimisympäristöä voidaan kuitenkin auttaa esimerkiksi niitä nuoria, jotka ovat herkkiä kilpailutilanteille. Monet menestyshakuiset nuoret kokevat ahdistusta ja stressiä, jos opettajan tehtävänannossa korostetaan suoritusta ja lopputulosta. Oppimista korostava luokkaympäristö sen sijaan on hyödyllinen kaikille. Tuominen-Soini kollegoineen käy kertomassa tutkimuksensa tuloksista myös suoraan opettajille.

”Huomionarvoista on, että vaikka oppimis- ja menestyshakuiset nuoret menestyvät koulussa yhtä hyvin ja ovat sitoutuneita opiskeluun, voi menestyshakuisten voimakkaan suorituskeskeisyyden hintana olla epäonnistumisen pelkoa, ahdistuneisuutta ja koulu-uupumusta. Menestyshakuisille nuorille pitäisi pystyä viestittämään, että aina ei tarvitse olla kaikkein paras ja arvosana ei ole ainut oppimisen indikaattori. Aina kaikki ei ole niin vakavaa ja virheitäkin saa tulla.”

Rakkaus lukemiseen houkutteli yliopisto-opintoihin

Tuominen-Soini arveli jo yläkoulussa haluavansa työskennellä aikuisena joko tutkijana tai opettajana. Opetus- ja kasvatusalan tutkimuksessa yhdistyvät lapsuuden molemmat haaveammatit.

”Tutkijuus sopii persoonaani paremmin kuin opettajuus. Luen ja kirjoitan luontevammin kuin puhun. Toisaalta oman aiheen ja tutkimusmenetelmien opettaminen yliopistolla ja opiskelijoihin tutustuminen on tutkimustyölle innostavaa vastapainoa.”

Tie kasvatustieteiden pariin ei edennyt ihan suoraan. Tuominen-Soini kävi kuvataidelukion ja lähti ylioppilaaksi valmistuttuaan opiskelemaan graafista suunnittelua ammattikorkeakouluun. Pian opintojen aloittamisen jälkeen Tuominen-Soini kuitenkin huomasi haluavansa lukea enemmän ja piirtää vähemmän.

”Oli oikeastaan hyvä testata taiteellisempi puoli ja todeta, että haluan mennä yliopistoon lukemaan. Nyt tiedän tämän sopivan minulle paremmin.”

Tuominen-Soini kiinnostui opinto-oppaita selatessaan kasvatustieteen opinnoista ja pääsi opiskelemaan niitä Helsingin yliopistoon. Kurssivalintoja ohjasi kiinnostus ihmiseen ja ihmisen käyttäytymiseen. Sivuaineinaan hän opiskeli psykologiaa, sosiaalipsykologiaa ja kansanterveystiedettä.

Tutkimusavustajasta väitöskirjatutkijaksi

Työ tutkimusavustajana osoittautui Tuominen-Soinin uran yhdeksi käännekohdaksi. Hän pääsi opintojensa päätyttyä töihin Helsingin yliopistoon Suomen Akatemian tutkimushankkeeseen, joka käsitteli nuorten opiskelumotivaatiota ja hyvinvointia.

Hankkeen tutkimusavustajan tehtävä oli kerätä kyselylomakeaineistoa nuorista. Työtä tehdessään Tuominen-Soini kiinnostui kyselyyn vastanneiden nuorten suunnitelmista ja ajatuksista. Hyvin pian hänelle ehdotettiin aineiston hyödyntämistä omassa väitöskirjatutkimuksessa.

”Oli aivan mahtava tilaisuus päästä osaksi isoa tutkimusryhmää, jossa oli useita todella asiantuntevia ja kokeneita professoreita ja tutkijoita. Pitkittäistutkimuksen seuraaminen oli hyvin opettavaista.”

Tuominen-Soini aloitti tutkimusavustajana aineiston keruun vuonna 2003 ja osallistuu edelleen tietojen keräämiseen samoilta nuorilta. Nämä yli kymmenen vuoden aikana kerätyt tiedot muodostavat tänä päivänä yhden osan hänen tutkimusaineistostaan. ”Olen edelleen mukana suunnittelemassa samaa kyselylomaketta ja lähettämässä sitä. Se on ihan hurjan hienoa.”

Tutkijan työ on uuden oppimista

Mielenkiintoiset tutkimusaiheet ja itsenäisyys ovat Tuominen-Soinin mukaan tutkijan työn suola.

”Tutkijana pystyt itse hyvin paljon sanelemaan missä ja milloin työskentelet.  Toisaalta töitä ja vapaa-aikaa on vaikeampi erottaa toisistaan. Usein tulee työskenneltyä viikonloppuisin ja iltaisin. Itseä kiinnostava ja innostava tutkimusaihe tekee työstä myös hyvin henkilökohtaisen. Työ tulee herkästi vapaa-ajallakin ajatuksiin. ”

Tutkijan työ on pysyä kärryillä jatkuvasti lisääntyvästä tietomäärästä. Tutkimustyössä Tuominen-Soinia kiehtookin pyrkimys suuren tietomäärän haltuun ottamiseen ja uuden ymmärryksen tuottamiseen.

”Työni on oppia lisää koko ajan, mikä on mielestäni mahtavaa. Tutkijan työssä ei tule sellaista vaihetta, että voisi sanoa tietävänsä nyt tämän asian.  Tiedon määrä lisääntyy koko ajan, ja se voi myös aiheuttaa välillä riittämättömyyden tunnetta ja ahdistusta. Muut tutkijat ovat kuitenkin samassa veneessä, ja heiltä voi aina pyytää vertaistukea. Innostavat ja fiksut kollegat ovat ehdottomasti työn parhaita puolia.”

Alalle aikovia Tuominen-Soini neuvoo hakemaan töihin tai harjoitteluun itseä kiinnostavaan tutkimusryhmään.

”Tutkimustyön seuraaminen ryhmän sisältä opettaa ja antaa hyvän kuvan tutkimuksen tekemisestä. Ei kannata myöskään luulla, että tutkijan työtä pystyy tai täytyy tehdä yksin. Hyvä tutkimusryhmä auttaa pääsemään eteenpäin.”

Tutkimusryhmien lisäksi oman alan tutkijoita tapaa konferensseissa. Niihin Tuominen-Soini kehottaa osallistumaan jo varhain. ”Esimerkiksi omasta pro gradu -työstä voi laatia konferenssiesityksen. Tieteellisen kirjoittamisen opettelu kannattaa aloittaa ajoissa, sillä se vie aikaa. Tutkijat kirjoittavat pääasiassa englanniksi, joten hyvä kielitaito on myös tärkeää.”

Tiedossa matkustamista ja konferensseja

Tutkimusprojekti ja opetustehtävät yliopistolla työllistävät tutkijatohtorin tällä hetkellä täyspäiväisesti. Vaihtelua tuovat vierailut kansainvälisissä ja kotimaisissa konferensseissa.

”Esittelemme tutkimustamme jatkuvasti muille alan tutkijoille. Työssäni pääsen yllättävän paljon matkustamaan. Vierailen oman alani kansainvälisissä konferensseissa useamman kerran vuodessa. Tänä vuonna käyn työni puolesta esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Kreikassa.  Matkustaminen tuo hyvää vastapainoa tutkimukselle ja tarjoaa parhaimmillaan uusi ideoita sekä yhteistyökuvioita. ”

Teksti, kuvat ja video: Hanna Talikka

Viimeksi muokattu 19.10.2016

Tietysti.fi on Suomen Akatemian sivusto, joka kertoo yleistajuisesti Akatemian rahoittamasta tutkimuksesta sekä tieteestä ja tutkimuksesta yleensä. Sivuille kootaan muun muassa tutkijahaastatteluita, tieteen yleisötapahtumia, tiedeuutisia ja tutkimuksesta kertovia taustajuttuja.

Seuraa meitä:

Ota yhteyttä

Suomen Akatemian viestintä
terhi.loukiainen@aka.fi

Lisätietoja Suomen Akatemiasta www.aka.fi