16.10.2017

Tutkija pureutuu ihmisten arkeen ja ajankäyttöön

Työ uhkaa tunkeutua perheiden yhteiseen aikaan lisääntyvän teknologian, kuten älypuhelimien, tablettien ja kannettavien tietokoneiden myötä. Työkeskeisyys, ylityökulttuuri ja työn vaativuuden lisääntyminen asettavat työssäkäyville vanhemmille uudenlaisia haasteita. Näin 2010-luvulla työntekijät joutuvat vartioimaan arkeaan tarkasti, eli käyttämään aikaa ja energiaa eri elämänalueiden välisiin rajanvetoihin. Akatemiatutkija Mia Tammelin tutkii ihmisten arkea, työelämää ja sen muutosta sekä yhteiskuntaa erityisesti perhe- ja työpolitiikan näkökulmasta.

”Yksi tutkimukseni keskeinen teema on aika: työaika ja aika työn ulkopuolella. Aikaan liittyy erilaisia valtasuhteita ja käytäntöjä. Pohdin kuitenkin myös työelämän muutoksia laajemmin.”

Alati kehittyvä tieto- ja viestintäteknologia saa arjessa erilaisia merkityksiä ja vaikuttaa aikakäsitykseemme.

Tarkastelen esimerkiksi sitä, miten työssäkäyvät käyttävät sosiaalista mediaa perheenjäsenten kanssa ja työssä, ja millaisia vaikutuksia tällä on. Jatkuva läsnäolo saattaa kuormittaa, vaikka toisaalta se helpottaa perheiden arjen rutiineja.”

Usein lapsiperheissä äideillä on merkittävä rooli perheen sisäisessä aikataulutuksessa, koordinoinnissa ja viestinnässä. Äidit huolehtivat arjen sujuvuudesta. Älypuhelinten mahdollistama jatkuva yhteydenpito saattaakin tarkoittaa nimenomaan naisille jatkuvaa aikakoordinointia: ”Joissakin perheissä aikataulut ovat todella tiukkoja. Eräs haastatelluista äideistä kuvasi perheensä aikatauluja äärimmilleen viritetyksi kuminauhaksi.”

Työelämän epätasa-arvon esiin nostaminen

Tammelin tarkastelee yksilöiden kokemuksia, mutta hänen tutkimuksensa kertoo myös yhteiskunnasta laajemmin, esimerkiksi tasa-arvosta, perhe- ja sosiaalipolitiikasta sekä työpaikoista. Kaikki nämä raamittavat ihmisten kokemuksia toimintamahdollisuuksista.

”Tutkin, millaista ihmisten arkielämä on eri maissa ja millaisia yhteiskunnallisia järjestelmiä on. Haluan nostaa esille esimerkiksi sitä, millaista epätasa-arvoa työelämässä on, esitän näkökulmia epätasa-arvon lieventämiseksi ja pyrin ylipäänsä saamaan aikaan muutosta.”

Työelämän muutokset koskettavat ihmisiä eri tavoin.

”Selvitän, mitä työelämän muutokset tarkoittavat erilaisissa töissä ja työmarkkina-asemassa oleville.  Joillekin ongelma on se, että on liian paljon työtä ja painetta, toisille taas se, ettei työtä ole riittävästi – tai ainakaan varmuutta siitä, kuinka pysyvää työ ja toimeentulo on. Sosiaaliturvajärjestelmämmekään ei oikein pysty vastaamaan kaikkiin työelämän muutostrendeihin.”

Lapsiperheet ja 24/7 –talous

Viime vuosina Tammelin on raportoinut yhdessä monitieteisen tutkimusryhmän kanssa muun muassa niistä ongelmista, joita lapsiperheet kokevat 24/7 –taloudessa. Joillekin ympärivuorokautiset työajat sopivat, mutta valitettavan monille lapsiperheille näin laajat aukioloajat merkitsevät hankaluuksia ja erittäin aikataulutettua arkea. Erityisesti yksinhuoltajaperheet ovat ongelmallisessa tilanteessa.

”Vuorotyötä tekeviä vanhempia myös moralisoidaan ja arvostellaan paljon, vaikka oikeastaan he tarvitsisivat tukiverkostoa ja apua. Ei ole realistista odottaa, että ihmiset voisivat valita itselleen parhaiten sopivat työajat.”

Eräässä juuri julkaistussa tutkimuksessaan Tammelin keskittyy asiantuntijatyöhön.

”Vaikka asiantuntijat voivat periaatteessa vaikuttaa työaikoihin, usein työssä on niin kiire, ettei tätä vaikutusmahdollisuutta voida käyttää omiin tarpeisiin. Työpäivät venyvät, mikä taas aiheuttaa väsymystä ja stressiä. Tulisi kiinnittää huomiota siihen, millaista työkulttuuria tuetaan. Riittävä työstä palautuminen on tärkeää.”

Sitoutuneet ihmiset joustavat jaksamisen kustannuksella

Välillä ihmiset venyttävät omaa jaksamistaan hyvin pitkälle työn ja organisaation edun vuoksi.

”Olen vaikuttunut siitä, miten sitoutuneita ihmiset ovat työpaikkoihinsa ja -tehtäviinsä. Toivoisin, että myös organisaatiot huomioisivat ihmisten sitoutuneisuuden, kuten sen miten paljon pirstaleisissa ja määräaikaisissa työtehtävissä työskentelevät jaksavat yhä uudelleen tuottaa organisaatiolle tulosta. Tämä näkyy hyvin eri sektoreilla ja on tuttua myös tutkimusorganisaatioissa.”

Työelämää koskevia tutkimustuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi laadittaessa uutta lainsäädäntöä ja ohjeita sen soveltamiseen. Myös työpaikat voivat hyödyntää tutkimustietoa, koska organisaatioiden tuloksellisuuden etu on se, että työntekijät voivat hyvin.

”Omassa tutkimuksessani vertaan usein Suomea muihin maihin, erityisesti EU- maihin. Tämä on tärkeää, jotta tiedetään eri EU-maiden tilanteesta yleensä ja Suomesta osana EU:ta ja maailmaa.”

Suomessa työelämän laatu on sikäli hyvä, että omaan työhön voidaan vaikuttaa. Samaan aikaan meillä koetaan paljon kiirettä ja esimerkiksi määräaikaisia töitä on paljon. Niin Suomessa kuin muuallakin on ongelma, että työssäkäynti ei välttämättä tarkoita riittävää tai ainakaan pysyvää toimeentuloa.

Tutkija pääsee toteuttamaan luovuuttaan

Tammelin kiittelee tutkijan työtä antoisaksi. Hän pitää etenkin siitä, että tutkimushankkeissa otetaan riskejä ja luodaan rohkeasti uutta. Vaikka tutkimuksen tekemiseen liittyy paljon rutiininomaisia käytännön tehtäviä, on se samaan aikaan valtavan luovaa.

Tammelin painottaa tiedon jakamista ja yhteistyön merkitystä.

”Tutkimuksesta puhutaan liian usein yksinäisenä puurtamisena. Minusta on todella tärkeää päästä osaksi hyvin toimivaa, tuottavaa ja kannustavaa tutkimusryhmää tai -yhteisöä. Itse olen ollut tässä suhteessa hyvin onnekas, olen työskennellyt useissa mahtavissa tutkimusryhmissä.”

Tammikuussa 2018 käynnistyy taas uudenlaista tutkimusta.

”Olen mukana Suomen Akatemian vuosina 2018–2025 rahoittamassa, professori Teppo Krögerin johtamassa Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikössä (CoE AgeCare). Huippututkimusyksikkö tarjoaa hienon mahdollisuuden olla osa kansallista ja kansainvälistä verkostoa, ja mahdollistaa monitieteisen tutkimusyhteistyön. Odotan tätä jo innolla!”

Teksti: Terhi Loukiainen
Kuvat: Jussi Jäppinen ja Mia Tammelin

Viimeksi muokattu 17.10.2017

Tietysti.fi on Suomen Akatemian sivusto, joka kertoo yleistajuisesti Akatemian rahoittamasta tutkimuksesta sekä tieteestä ja tutkimuksesta yleensä. Sivuille kootaan muun muassa tutkijahaastatteluita, tieteen yleisötapahtumia, tiedeuutisia ja tutkimuksesta kertovia taustajuttuja.

Seuraa meitä:

Ota yhteyttä

Suomen Akatemian viestintä
terhi.loukiainen@aka.fi

Lisätietoja Suomen Akatemiasta www.aka.fi