10.5.2016

Pohjoismaisten parlamenttien avoimuudessa parannettavaa

Suomen Akatemian tukema tutkimushanke Parlamentit, kansalaiset ja demokratia pohjoismaissa nostaa esiin pohjoismaisten parlamenttien toimintaan liittyviä ongelmia. Tutkimuksessa halutaan huomioida parlamentin suhteet kansalaisiin ja ympäröivään yhteiskuntaan, jotka ovat erityisen ajankohtaisia teemoja.

”Perinteinen edustuksellinen vaaleihin perustuva demokratia kohtaa Euroopassa, pohjoismaissa ja etenkin Suomessa yhä enemmän haasteita. Luottamus poliittisiin instituutioihin on laskenut ja ihmiset äänestävät harvemmin”, toteaa Tampereen yliopiston valtio-opin professori Tapio Raunio.

Raunio johtaa tutkimushanketta yhdessä brittiläisen kollegansa David Arterin kanssa. Tutkimushankkeen tavoitteena on saada uutta ja vertailevaan analyysiin pohjautuvaa tutkimustietoa, jonka kautta voidaan keskustella laajemmin parlamenttien ja kansanedustajien yhteyksistä kansalaisiin.

Valiokuntatyöskentely tapahtuu Suomessa suljettujen ovien takana

Kansanedustajien ja parlamenttien suhteista kansalaisiin löytyy vain vähän tutkimustietoa. Tiedon puute koskee myös avoimen päätöksenteon mallivaltioina pidettyjä pohjoismaita. Erityisesti Suomella näyttäisi olevan parannettavaa.

”Eduskuntamme on muita suljetumpi, ja ongelmia tuntuu olevan etenkin valiokuntatyöskentelyn puolella. Tällä hetkellä kansalaisten ja median on hankala seurata mitä valiokunnissamme tapahtuu, kun taas muualla maailmassa on huomattavasti kekseliäämmin hyödynnetty sähköistä mediaa ja työkaluja, joiden avulla valiokuntatyöskentelyä voidaan seurata tai kommentoida”, Raunio huomauttaa.

Hän toivoo tutkimushankkeen herättävän keskustelua etenkin kansanedustajien ja parlamenttien toimintatavoista sekä haastavan parlamentteja miettimään, missä määrin kansalaisia voisi ottaa huomioon.

”Koska Suomessa äänestetään puolueiden sijaan edustajia, voisi ajatella, että edustajilla on vahvemmat siteet kansalaisiin.  Nyt vaikuttaa kuitenkin siltä, että harva kansanedustaja tapaa säännöllisesti kansalaisia. Lisäksi Suomessa on aistittavissa tietynlainen jännite liittyen uudenlaisiin poliittisen osallistumisen muotoihin, kuten kansalaisaloitteisiin. Ne ovat tietyissä kansanedustajissa herättäneet epäluuloa. Tutkimuksessa haemme vastausta muun muassa siihen, miten saisimme perinteet sopimaan yhteen uusien toimintatapojen kanssa”, Raunio sanoo.

Suomen Akatemian rahoittama tutkimushanke Parlamentit, kansalaiset ja demokratia pohjoismaissa on käynnissä 01.09.2012–31.08.2016.

Lisätietoja: Tapio Raunio, tapio.raunio@uta.fi

 

Viimeksi muokattu 10.5.2016

Tietysti.fi on Suomen Akatemian sivusto, joka kertoo yleistajuisesti Akatemian rahoittamasta tutkimuksesta sekä tieteestä ja tutkimuksesta yleensä. Sivuille kootaan muun muassa tutkijahaastatteluita, tieteen yleisötapahtumia, tiedeuutisia ja tutkimuksesta kertovia taustajuttuja.

Seuraa meitä:

Ota yhteyttä

Suomen Akatemian viestintä
terhi.loukiainen@aka.fi

Lisätietoja Suomen Akatemiasta www.aka.fi