28.1.2016

Sosiaali- ja terveyspalvelut muutettava asiakaslähtöiseksi kokonaisuudeksi

Suomen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä ollaan parhaillaan uudistamassa. Samalla on tarpeen kiinnittää huomiota myös palveluiden johtamiseen ja organisointiin. Tutkin väitöskirjassani, miten modulaarista organisointitapaa ja siihen liittyvää johtamista voidaan hyödyntää sosiaali- ja terveydenhuollossa. Modulaarisuus ei ole uusi johtamisoppi, mutta se vaikuttaa myös johtamiseen.

Modulaarisuus tarkoittaa, että tuotteet, palvelut tai organisaatiot ovat pilkottavissa osiin ja liitettävissä yhteen uudelleen asiakkaan tarpeita vastaavalla tavalla. Kun esimerkiksi prosessijohtamisessa standardoinnin kohteena on koko prosessi, modulaarisuudessa standardoidaan yhteen liittämisen pelisäännöt. Tällöin osista voidaan koostaa asiakkaalle yksilöllisesti sopiva, räätälöity palvelukokonaisuus.

Sosiaali- ja terveydenhuollossa rakenteet ovat jo valmiiksi varsin pilkkoutuneita jopa siinä määrin, että on syntynyt kokemus palvelujen pirstaleisuudesta. Tyypillistä onkin, että yhden palvelukokonaisuuden tuotantoon osallistuu suuri määrä tuottajia.  Haaste syntyy erityisesti tuotteiden ja palveluiden yhteen liitettävyydestä. Modulaarisuuden näkökulmasta avain yhteen liitettävyydessä on rajapintojen standardointi. Yksi parhaiten tunnetuista rajapinnoista, joka nousi esille myös tutkimuksessani, lienee sosiaali- ja terveydenhuollon ikuinen murheenkryyni: tiedonsiirto. Tiedonsiirtoa on pyritty parantamaan muun muassa sähköistämällä tietoa. Sähköistäminen on sinänsä kannatettavaa, mutta valitettavasti sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmähankinnat eivät ole sujuneet ongelmitta. Hankintojen keskeisiksi kriteereiksi olisi jo kauan sitten pitänyt määritellä avoimet rajapinnat ja yhteensopivat palvelut.

Uusien hankintamenettelyjen kokeilu käytännössä on tärkeää

Hankintaosaaminen on modulaaristen rakenteiden johtamisessa yksi keskeinen osaamisalue. Sosiaali- ja terveydenhuollon johtajat kokevat kuitenkin julkiset hankinnat usein haastaviksi, vaikka heillä olisikin apunaan vahvaa hankintaosaamista. Tutkimukseni osoitti, että hankinnoissa vältetään etenkin riskien ottamista. Se on toki ymmärrettävää, kun kyse on inhimillisistä palveluista ja suurista rahasummista. Riskien välttely voi kuitenkin johtaa liialliseen standardointiin ja estää siten innovaatioita niin palveluiden sisällössä kuin hankintakäytännöissäkin.

Hankintojen kehittäminen edellyttää poliittista tukea. Kirjallisuudessa on kuvattu paljon onnistuneita hankintoja. Niin hankinta-asiantuntijoilla kuin sisällön asiantuntijoillakin tulisi olla lupa kokeilla uusia toimintatapoja kunnissa – tai tulevilla itsehallintoalueilla.

Poliittisen tuen lisäksi hankinnoissa kannattaa suosia avointa vuoropuhelua potentiaalisten tuottajien kanssa jo ennen kilpailutusprosessin käynnistämistä. On tärkeää käydä tuottajien kanssa keskustelua toiminnan arvoista ja päämääristä sekä tietysti myös keinoista, joilla onnistuneeseen lopputulokseen voidaan päästä. Luottamuksen tulisi olla molemminpuolista. Tuottaja ei saisi kokea julkisen sektorin riistävän heitä vaan laadukkaan palvelun tuottamiseen tulisi olla järkevät edellytykset. Samoin, jos tilaaja pelkää tuottajan hyödyntävän kaikki sopimuksen porsaanreiät päästäkseen sieltä missä aita on matalin, on aidon kumppanuuden luominen vaikeaa.

Modulaarinen sote-malli?

Modulaarisuutta voidaan hyödyntää myös uudessa sote-järjestämismallissa. Erityisesti itsehallintoalueet voivat hyödyntää modulaarisuutta palveluita organisoidessaan. Rakenteiden näkeminen modulaarisena auttaa hahmottamaan, miltä osin tuotteiden ja palveluiden standardointi edistää vaikuttavuutta ja innovaatioita. Lisäksi modulaarisuus kannustaa näkemään sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuutena, jossa palveluita sovitetaan yhteen asiakaslähtöisesti. Tällöin eri osapuolten intressien hahmottaminen voi olla helpompaa.

Kirjoittaja: Mervi Vähätalo Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö
Kuvat: Mikko Viitapohja ja Pond5.com

 

Viimeksi muokattu 28.1.2016

Tietysti.fi on Suomen Akatemian sivusto, joka kertoo yleistajuisesti Akatemian rahoittamasta tutkimuksesta sekä tieteestä ja tutkimuksesta yleensä. Sivuille kootaan muun muassa tutkijahaastatteluita, tieteen yleisötapahtumia, tiedeuutisia ja tutkimuksesta kertovia taustajuttuja.

Seuraa meitä:

Ota yhteyttä

Suomen Akatemian viestintä
terhi.loukiainen@aka.fi

Lisätietoja Suomen Akatemiasta www.aka.fi