15.2.2016

Rakkaus mielessä - mitä rakkaus on rationaalisesti selitettynä?

Miksi rakastumme juuri tiettyyn ihmiseen? Vastaus löytyy aivokemiasta. Romanttinen rakkaus ei ole ainoastaan ihmislajin ominaisuus, vaan jotkut eläinlajit tuntevat jopa ihmistä voimakkaampaa rakkautta. Rakastumisen mysteeriä ratkottiin Suomen Akatemian ja Väestöliiton yhdessä järjestämässä Rakkaus mielessä -seminaarissa Svenska Klubbenilla Helsingissä. 

Preeriamyyrä sitoutuu kumppaniinsa eliniäksi

Elinikäisen parisuhteen salaisuus näyttää tutkimusten mukaan piilevän aivokemiassa. Asiaa on tutkittu erityisesti preeriamyyrien parinmuodostusta analysoimalla. Preeriamyyrä on ihmisen lisäksi yksi harvoista nisäkkäistä, joka muodostaa elinikäisen parisuhteen.

”Parittelun jälkeen preeriamyyräkoiras omistautuu naaraalle, ja pysyy saman naaraan kanssa loppuelämänsä. Kumpikaan puolisoista ei myöskään pariudu uudelleen toisen kuollessa”, evoluutiopsykologi ja -biologi Markus Rantala kuvailee.

Käyttäytymisen taustalla on aivokemiallinen ilmiö, jossa neuropeptidien oksitosiinin ja vasopressiinin määrät nousevat myyrillä pariutuessa. Naaraalla merkittävämpi on oksitosiinipitoisuus ja koiraalla vasopressiini. Oksitosiini nopeuttaa naaraan parinmuodostusta, ja vasopressiini saa koiraan hoitamaan jälkeläisiä. ”Tämä ilmiö on pystytty todentamaan myös laboratorio-olosuhteissa”, Rantala kertoo.

Yllättäen preeriamyyrän läheinen sukulainen kalliovuortenruohomyyrä toimii parinmuodostuksessa kuitenkin täysin eri tavalla. Kalliomyyräkoiras ei sitoudukaan naaraaseen, jonka kanssa se on paritellut, vaan lähtee etsimään seuraavia mahdollisia kumppaneita.

”Syynä eroon on se, että eri myyrälajeilla oksitosiini- ja vasopressiinireseptorit sijaitsevat eri kohdissa aivoja. Preeriamyyrillä reseptorit ovat yhteydessä aivojen palkitsemiskeskukseen ja dopamiinitasoihin, kun taas kalliomyyrällä reseptorit ovat eri osassa aivoja. Neuropeptideillä on vaikutusta myös sosiaaliseen oppimiseen, sillä preeriamyyrä tunnistaa kumppaninsa hajun perusteella juuri oksitosiinin ansiosta. Palkitsemisjärjestelmä aktivoituu kumppanin näkemisestä ja se saa aikaan mielihyvän tunteen.”

Täysin yhden kumppanini varassa eivät kaikki preeriamyyräkoiraat kuitenkaan elämänsä varrella malta olla. Kymmenisen prosenttia jälkeläisistä syntyy syrjähypyn tuloksena. ”Ne koiraat, joilla on heikko avaruudellinen hahmotuskyky eksyvät useammin naapurin pesään. Tutkimusten mukaan joillakin koirailla on myös erilainen geneettinen perimä, mikä näyttäisi johtavan siihen, että ne eivät pysty luottamaan kumppaniinsa, vaan ovat alttiita pettämään. Myös alkoholi sai preeriamyyräkoiraat pettämään.” 

 

 
Katsekontaktilla on merkitystä

”Toisen henkilön kasvoja katsoessamme kiinnitämme erityisesti huomiota hänen silmiinsä. Silmän anatomia on nimittäin sellainen, että pystymme helposti havaitsemaan, mihin suuntaan ihminen katsoo eli onko hänen tarkkaavaisuutensa kohdistunut sillä hetkellä juuri meihin. Ihmisen silmän ulkonäkö edesauttaa katseen suunnan havaitsemista”, kertoo psykologian professori Jari Hietanen.

”Silmällä on meille ikään kuin kaksoisrooli, se on näkemisen ja näkymisen väline.”

Hietasen mukaan katsekontaktilla on iso merkitys muun muassa tarkkaavaisuuden, hermoston vireystilan ja lähestymismotivaation näkökulmasta. Hän erottaa viisi mekanismia, joiden kautta katsekontakti edistää kiinnostumista toiseen.

”Tutkimustulosten mukaan katseen suunnalla on merkitystä tarkkaavaisuudelle. On todettu, että kun kuvassa olevan henkilön katse on suoraan eteenpäin, tarkkaavaisuus ja esimerkiksi asian mieleen painaminen on nopeinta. Autonomisen hermoston vireystilaa mitattaessa on puolestaan havaittu, että katsekontakti tuottaa vahvemman vireystilan aktivoinnin”, Hietanen kuvailee.

Katseella on myös vaikutusta haluun lähestyä toista. ”Suora katse kytkee aivot lähestymismoodiin, ja suoraan katsovat kasvot aktivoivat mielihyvän tunteen.”

Silmät avaavat näkymän ihmisen mieleen, ja sitä kautta tulee tunne mielen lukemisesta.

Ensivaikutelmassa katsekontaktilla on paljon merkitystä, sillä tutkimusten mukaan parhaimman ensivaikutelman toiseen tekee henkilö, joka katsoo keskustelukumppania suoraan silmiin. Entä rakkaus ja katsekontakti, katsovatko rakastuneet ihmiset toisiaan pitkään suoraan silmiin?

”Tutkimusten mukaan tältä vaikuttaa. Voimakkaasti rakastuneet henkilöt katsovat toisiaan enemmän ja pidempään suoraan silmiin.” 

Kuka soittaa ja kenelle?

Puheluita kartoittamalla voi hahmottaa ihmisten välisiä suhteita. Tutkimusprofessori, sosiologi Anna Rotkirch ryhmineen on laajan puhelutiedoista koostuvan aineiston avulla kartoittanut sitä, miten ihmiset pitävät yhteyttä partneriin, sukulaisiin ja ystäviin eri elämänvaiheissa.

Tulosten mukaan nuoret miehet soittavat naiselle enemmän kuin toisinpäin, mutta muuten naiset ovat useammin soittajan roolissa. Äidit soittavat useammin lapsilleen, kun nämä ovat nuoria, mutta myöhemmin asetelma kääntyy ja 30­–50-vuotiaana tytär soittaa useammin äidilleen kuin toisinpäin.

Kaikkein ahkerimpia puhelimessa puhujia ovat juuri kolmekymppiset naiset, jotka soittavat paljon myös samanikäisille. Rotkirch arvelee sen johtuvan pikkulapsivaiheesta ja ruuhkavuosista. Tuona ajanjaksona kaivataan sosiaalista tukea, ja kun kotoa poistuminen on aiempaa vaikeampaa, sosiaalisia suhteita hoidetaan puhelimitse. Parhaiden ystävysten välisille suhteille on ominaista tasapaino puhelinkäyttäytymisessä: kumpikin soittaa suunnilleen yhtä usein toiselle. 

Riidat heijastuvat jokaiseen perheessä

Sisarussuhteet ovat sekä ristiriitojen että tuen lähde. Väestöliiton tutkijan Venla Bergin mukaan kaikki perheen sisäiset suhteet vaikuttavat toisiinsa. Vanhempien välit heijastuvat sisarusten väliseen suhteeseen:  jos vanhempien suhde on riitaisa, sisarussuhteessa on todennäköisemmin konfliktia. Ristiriitoja lasten välille aiheuttaa myös se, jos vanhemman ja lapsen välisessä suhteessa on ongelmia, tai jos lapset kokevat, että heitä kohdellaan eriarvoisesti.

Myös pieni ikäero lisää lasten riitelyä. Tämä saattaa Bergin mukaan johtua siitä, että lähes samanikäiset lapset joutuvat kilpailemaan keskenään vanhempien resursseista. Toisaalta heidän suhteensa on riitelystä huolimatta emotionaalisesti lämpimämpi kuin sisarusten, joiden ikäero on suurempi. Sisarusten välinen ikäero on Suomessa ollut pienenemään päin, ja se on tällä hetkellä keskimäärin kolme vuotta kahden ensimmäisen lapsen välillä.

Väestöliiton tutkimuksen mukaan pieni ikäero lasten välillä lisää vanhempien eroriskiä. Yksi selitys on se, että lasten keskinäinen riitely aiheuttaa pitkittynyttä stressiä perhetilanteeseen.

Psykologian tutkija Tamas David-Barrett Oxfordin ja Kielin yliopistoista on tutkinut sitä, millaisiin asioihin ihminen kiinnittää huomiota parinvalinnassa. Lyhytaikaista partneria haettaessa keskeisiä ovat muun muassa terveydestä ja hyvistä geeneistä kielivät ulkonäkötekijät. Pitkäaikaista kumppania haettaessa kiinnitetään huomiota myös viitteisiin siitä, että toinen on hyvä vanhemmuuden jakamisessa. Tällaisia ovat esimerkiksi se, että toinen pitää lapsista ja eläimistä, tai että toisen kanssa on hyvä tanssia yhdessä.

Romeon ja Julian rakkaustarinasta teki tragedian perheiden yhteensopimattomuus. Suvun ja ystävien yhteensopivuudella on yhä väliä pitkäkestoisia parisuhteita luotaessa ­– enemmän kuin esimerkiksi ulkonäöllä.

Teksti: Riitta Tirronen ja Tuula Toivio
Kuvat: Sanna Hytönen
Video: Marjo Aaltomaa

Viimeksi muokattu 15.2.2016

Tietysti.fi on Suomen Akatemian sivusto, joka kertoo yleistajuisesti Akatemian rahoittamasta tutkimuksesta sekä tieteestä ja tutkimuksesta yleensä. Sivuille kootaan muun muassa tutkijahaastatteluita, tieteen yleisötapahtumia, tiedeuutisia ja tutkimuksesta kertovia taustajuttuja.

Seuraa meitä:

Ota yhteyttä

Suomen Akatemian viestintä
terhi.loukiainen@aka.fi

Lisätietoja Suomen Akatemiasta www.aka.fi